Elintarviketeollisuus odottaa kehysriihestä nopeasti vaikuttavia päätöksiä ruokahuollon turvaamiseksi

Elintarvikeketjun kykyä selvitä kriisi- ja poikkeusoloissa testataan jälleen. Kuten koronapandemia, myös Ukrainan sota on osoittanut, miten tärkeää kansallisen ruokahuollon hyvä hallinta on. Sota on aiheuttanut elintarviketeollisuudelle paitsi vakavan kustannuskriisin, myös välttämättömyyden vähentää riippuvuutta erityisesti energian, lannoitteiden ja rehuissa käytettävän proteiinin tuonnista.

Elintarviketeollisuuden ja koko elintarvikeketjun pitämisessä toimintakykyisenä tämän hetken vaikeissa oloissa on paljon pelissä. Kyse ei ole pelkästään kansalaisten kriittisen ruokahuollon turvaamisesta, vaan myös siitä, että Suomessa säilyy elinvoimaisia elintarvikeyrityksiä eri puolilla maata työllistämässä ja varmistamassa yhteiskunnan hyvinvoinnin rahoitusta.

Akuutin kustannuskriisin hallinnassa valtion vastaantulolla on suuri merkitys. Elintarviketeollisuusliitto on tyytyväinen alkutuotannolle suunnattuun kriisipakettiin, jonka turvin taataan viljelykauden käynnistyminen, elinkelpoisten maatalousyritysten maksuvalmiuden parantaminen ja palautetaan usko tulevaisuuteen.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä painottaa, että myös elintarviketeollisuus tarvitsee ripeästi tukea Ukrainan sodan aiheuttamiin ennakoimattomiin investointeihin sekä kaasun saannin turvaamista. Poikkeustilanne edellyttää valtiovallalta nopeaa reagointikykyä yritysten huoliin.

– Useissa elintarvikeyrityksissä joudutaan esimerkiksi investoimaan pikaisesti korvaaviin energialähteisiin, kun irtaudutaan Venäjältä tuotavan kaasun käyttämisestä tuotantoprosesseissa. Näihin investointeihin tarvittava tuki ja luvat on saatava yritysten käyttöön mahdollisimman nopeasti. Siten vauhditetaan pidemmällä aikavälillä vihreää siirtymää eli talouden rakennemuutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, Käkelä sanoo.

Riippuvuuden vähentäminen tuontienergiasta avaa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa lanta- ja muun maatalousperäisen biokaasun tuotantoa. Investoinnit maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelylaitoksiin lisäisivät kotimaisen uusiutuvan biopolttoaineen käyttöä tuotannossa ja liikenteessä sekä vapauttaisivat maatalouden käyttöön kotimaista kierrätettyä fosforia ja typpeä.

– On selvää, että biokaasun tuotannon kehittämiseen on suunnattava huomattava määrä resursseja sekä vero- sekä investointitukia, Käkelä painottaa.

Raha saatava virtaamaan ruokaketjussa nopeammin

Viimeisen puolen vuoden aikana on etsitty ratkaisuja alkutuotantoa ja elintarviketeollisuutta jo pidempään painaneen kannattavuuskriisin helpottamiseen. Elintarviketeollisuusliitto jakaa elintarvikemarkkinavaltuutetun näkemyksen, että tilanteen korjaaminen vaatii ketjun toimijoilta välittömiä, konkreettisia toimia.

– Elintarviketeollisuus kannattelee tällä hetkellä alkutuotantoa maksamalla kotimaisista raaka-aineista selvästi aiempaa enemmän. Elintarviketeollisuudelle on elintärkeää, että alkutuotannon kyky tuottaa raaka-aineita säilyy.

– Raha on saatava virtaamaan ruokaketjussa nopeammin takaisin elintarviketeollisuudelle ja alkutuotannolle. Päivittäistavarakaupan on mukautettava sopimuskäytäntöjään niin, että ne mahdollistavat riskinjaon sekä vakaina että poikkeuksellisina aikoina. Kaikilta osapuolilta edellytetään nyt halukkuutta muuttaa totuttuja toimintatapoja markkinalähtöisesti, Mikko Käkelä linjaa.

– Valtiovallan tehtävänä on luoda vakautta ja ennustettavuutta toimintaympäristöön, jotta Suomi olisi tulevaisuudessakin houkutteleva paikka kannattavan elintarviketeollisuuden harjoittamiseen. On myös tärkeää, että maamme vetäisi puoleensa ulkomaisia sijoittajia ja sijoituksia uudistuvalle elintarvikealalle.

Kuva:123rf