Elintarviketeollisuuden talouskatsaus syyskuu 2024: teemana satonäkymät ja raaka-aineen merkitys

Elintarvikealan näkymät vuosille 2024 ja 2025 ovat edellisvuosia valoisemmat. Alan liikevaihdon kehitys on ollut vakaata, tuotanto on kääntynyt nousuun ja osalla yrityksistä myös kustannustaakka on helpottanut.

• Kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotanto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Alan liikevaihdon kasvua jarrutti kuitenkin kuluttajakysynnän kohdistuminen edelleen edullisimpiin vaihtoehtoihin, kuten kaupan omiin merkkeihin ja tuontielintarvikkeisiin sekä ruoan hinnan kääntyminen maltilliseen laskuun.
• Elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset laskevat hieman tänä vuonna. Toisaalta samaan aikaan joidenkin raaka-aineiden hinnat ovat ennätyskorkealla ja kustannusten erisuuntainen kehitys alatoimialojen välillä jatkuu.
• Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät raaka-aineiden jyrkkää hintavaihtelua. Kyky ennakoida raaka-ainekustannuksiin liittyviä riskejä korostuu.
• Suomessa satonäkymät ovat tällä hetkellä keskimääräiset. Elintarviketeollisuudelle tärkeä sadon laatu kuitenkin vaihtelee alueittain.

Elintarviketeollisuudessa seesteisempi vaihe

Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi viisi prosenttia vuonna 2023. Ennakkotietojen perusteella tammi-kesäkuun alan liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viime vuoden alkuun verrattuna.

Elintarviketeollisuuden tuotanto on laskenut syksystä 2021 lähtien, mutta kuluvan vuoden maaliskuussa myös tuotannon vuosimuutos kääntyi positiiviseksi. Tammi-kesäkuussa tuotanto kasvoi prosentin verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Elintarvikeviennin määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla jopa 16 prosenttia, kun samaan aikaan tuonti nousi kuusi prosenttia. Viennin ja tuonnin arvo olivat edellisen vuoden tasolla. Erityisesti viljan vienti on kasvanut tänä vuonna.

Tammi-kesäkuussa teollisuuden tuotantopanokset olivat noin kaksi prosenttia pienemmät kuin viime vuonna samaan aikaan. Yleisesti kustannukset laskevan hieman tänä vuonna. Nähtävissä on kuitenkin jo nyt kustannusten erisuuntaista kehittymistä elintarviketeollisuuden eri alatoimialoilla.

Tuotannon pieni kasvu yhdessä raaka-ainekustannusten laskun kanssa pitävät alan liikevaihdon kehityksen tänä vuonna vakaana.

Elintarviketeollisuuden investoinneissa ei ole vielä havaittavissa kasvukäännettä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreimman investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden kiinteät investoinnit vähentyvät tänä vuonna lähes kahdeksan prosenttia 609 miljoonaan euroon. Valtaosa investoinneista on korjausinvestointeja. Investointeja jarruttaa ETL:n jäsenkyselyn mukaan poliittisen riskin kasvu hallituksen veropäätösten takia.

Kuluttajat määrittävät ruokaketjun kysynnän

Ruoan hinnan nousu ja yhdessä muiden kulujen kasvun kanssa ovat vahvistaneet kuluttajien hintavetoisuutta viime vuosina merkittävästi. Ruokaostoksilla perinteisten ja tuttujen tuotemerkkien tilalle on valittu edullisimpia tuotteita, kuten kaupan omia merkkejä ja etenkin tuontituotteita.

Korkojen lasku tuo ensi vuonna helpotusta kotitalouksien taloustilanteeseen, mutta nähtäväksi jää ulottuuko muutos ruokaostoksille. Pellervon taloustutkimus PTT on ennustanut elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen laskevan tänä ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Myös yleisen inflaation odotetaan olevan tänä ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia.
Suomessa toimivien päivittäistavarakauppojen strategia on nojautunut viime vuosina vahvasti private label -tuotteiden esille nostoon niin kampanjoissa kuin hyllytyksessä. Tämä tuskin muuttuu, vaikka yleisen hintatason odotetaan laskevan tulevina vuosina.

Raaka-ainekustannuksissa sekä tasapainoa että eriytymistä

Tilastokeskuksen mukaan tammi-kesäkuussa elintarviketeollisuuden tuottajahinnat eli hinta, jonka yritykset saavat valmiista tuotteistaan, laskivat prosentin. Ruoan hinta nousi vielä tammikuussa, mutta kääntyi sen jälkeen hentoon laskuun. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla hintataso on ollut sama kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Alkutuotannon tuotantokustannukset jatkoivat laskuaan ollen tammi-kesäkuussa viisi prosenttia pienemmät kuin vuoden 2023 vastaavalla jaksolla. Samaan aikaan alkutuotannon tuottajahinnat ovat laskeneet keskimäärin seitsemän prosenttia.

Tuotantokustannusten taso on tällä hetkellä noin neljänneksen korkeampi sekä alkutuotannossa että elintarviketeollisuudessa verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2021 alkanut kustannuskriisi nosti elintarviketeollisuuden kustannuksia kaikilla eri alatoimialoilla. Kustannusten nousu tasaantui loppuvuodesta 2022, mutta uusi kustannustaso on selvästi korkeampi kuin ennen kriisiä.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset laskevat hieman tänä vuonna. Samalla kustannusten erisuuntainen kehitys alatoimialojen välillä jatkuu.

Vaikka yleinen kustannustaso on laskenut tänä vuonna maltillisesti, on tiettyjen raaka-aineiden hintavaihtelu ollut suurta. Elintarviketeollisuuden eri alatoimialojen raaka-ainekustannuksissa onkin tällä hetkellä nähtävissä isoja eroja: osalla yrityksistä kustannukset ovat laskeneet, osa yrityksistä on puolestaan kohdannut ennätyskorkeita hintoja. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulee lisäämään markkinashokkeja entisestään.

Case: Kahvin hinta hipoo pilviä 

Maailmalla valtaosa kahvilajeista on joko arabicaa (60 %) tai robustaa (40 %). Suomeen tuotavasta kahvista 80 prosenttia on arabicaa. Arabica on arvokkaampi ja herkempi ilmastonmuutokselle, mutta viime aikoina robustan tuotanto on kärsinyt El Niñon aiheuttamasta kuumuudesta ja kuivuudesta Vietnamissa ja rankkasateista Indonesiassa. Tämä on nostanut robustakahvin hinnan ennätyskorkealle. Myös arabican tuotannossa on ollut haasteita sen suurimmassa tuottajamaassa Brasiliassa. Viljelmiä ovat piinanneet niin kuumuus, kuivuus ja kuin yöpakkasetkin. Tämän vuoksi myös arabican hinta on heilahdellut.

Johdannaismarkkinat ennakoivat kuitenkin molemmille kahvilajeille hieman edullisempaa hintatasoa vuoden loppuun ja ensi vuodelle. Hintojen laskuvauhti on kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin jo nähty hintojen nousu.

Johdannaismarkkinat auttavat kustannusvaihtelun tasaamisessa

Globaalisti useat raaka-aineet ovat tällä hetkellä ennätyskalliita, kuten kaakao ja kahvipavut. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä voidaankin odottaa merkittäviä kustannusten nousujen tai laskuja.

Keskeisiä elintarviketeollisuuden raaka-aineita voi ostaa johdannaismarkkinoilla eli kustannustason voi lukita tuleville vuosille. Tämä ennakoiminen on lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan alettua. Esimerkiksi viljojen keskeinen johdannainen on myllyvehnä. Pariisin pörssissä noteerattu myllyvehnän futuurihinta antaa tärkeää tietoa viljojen kauppasopimuksiin.

Tällä hetkellä myllyvehnän hinta ennakoi pientä hintojen laskua loppuvuodelle ja pientä nousua jälleen vuodelle 2025. On kuitenkin hyvä huomata, että myllyvehnän johdannaishinnat vuodelle 2025 ovat laskeneet noin 10 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana.

Kaakaon hinta on tällä hetkellä ennätyskorkealla.

Kaakaon hinta on tällä hetkellä ennätyskorkealla. Johdannaismarkkinoilla hintataso on kuitenkin vuodenvaihteessa laskussa ja lasku jatkuu koko vuoden 2025. Tästä huolimatta kaakaon hintataso pysyy historiallisen korkealla, ollen jopa kolme kertaa arvokkaampaa kuin vuonna 2023.

Kaakaon hintatason vaihtelun taustalla on sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja niitä seurannut kuivuus Afrikassa. Nyt ennakoitua hintojen laskua selittää paremmat satonäkymät ja tarjonnan pieni kasvu. Nämä eivät kuitenkaan riitä korvamaan menetettyjä tuotantomääriä. Esimerkiksi Norsunluurannikolla saadaan viranomaisten mukaan lähes 30 prosenttia heikompi sato tänä vuonna. Jatkuvasti päivittyvät tiedot satonäkymistä heiluttavat tällä hetkellä hintoja johdannaismarkkinoilla ja päiväkohtaiset vaihtelut voivat olla suuria.

Viljasadosta on tulossa kohtuullinen elintarviketeollisuudelle

Suomalainen elintarviketeollisuus nojaa vahvasti kotimaiseen alkutuotantoon. Ruokien ja juomien valmistaminen on raaka-ainevaltaista ja laadukkaat raaka-aineet ovat alan yrityksille keskeinen menestystekijä. Siksi on tärkeää, että maatalouden toimintaedellytykset Suomessa ovat kunnossa niin, että se mahdollistaa laadukkaiden raaka-aineiden tuotannon. Myös huoltovarmuuden turvaamiseksi on tärkeää, että alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden yhteistyö toimii.

Syksyn sadonkorjuu käynnistyi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin johtuen kasvukauden lämpimistä sääolosuhteista. Sadonkorjuu on edennyt joutuisasti ja tähän mennessä esimerkiksi viljoista on puituna jo iso osa.

Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtuulliset. Luonnonvarakeskuksen elokuussa tekemän satoennusteen mukaan odotukset viljasadolle ovat 3,3 miljardia kiloa. Se vastaa määrällisesti viime vuosien keskimääräistä satotasoa.

Toisaalta alueiden ja kasvilajien välillä on suurta vaihtelua. Alueellisesti kuivuus ja myös rankkasateet ovat heikentäneet satoa. Erityisesti touko-kesäkuun kuivuus ja kuumuus vaikuttivat viljojen kasvuunlähtöä.

Sää ratkaisee sadon lopullisen laadun ja määrän

Korjuuajan sääolosuhteet vaikuttavat lopulliseen sadon määrään. Suomessa tänä syksynä on saatu paikoitellen runsaasti sateita, mitkä hankaloittavat puinteja ja lisäävät riskiä sadon määrän ja laadun tappiolle.

Satoarvioiden valossa kotimainen tuotanto riittää kattamaan kotimaisen elintarviketeollisuuden. Rukiin ja ohran sato jäänee teollisuuden tarvetta pienemmäksi, mutta vaje pystytään kattamaan varastoilla. Kauraa riittää vientiinkin.

Euroopassa sato-odotukset ovat laskeneet kesän aikana ja useimmilla kasveilla arviot sadon määrästä ovat hieman alle viiden vuoden keskiarvon. Satoa pienentävät osalla alueista on kuumuus ja kuivuus, osalla alueista runsaat sateet. Globaalisti viljamarkkinat ovat tällä hetkellä kuitenkin vakaat ja näyttää, että satokaudella 2024/2025 korjataan hyvä sato.

Korkealaatuinen vilja on elinehto elintarviketeollisuudelle

Sadon määrä ja laatu vaihtelevat vuosittain. Määrään vaikuttavat viljelyalat ja hehtaarisadot sekä sadon laatu.

Sadon korkea laatu on elintarviketeollisuudelle erittäin tärkeä. Elintarviketeollisuudella on tiukat laatuvaatimukset raaka-aineille, kuten viljalle. Monet vaatimukset perustuvat lainsäädännön ja elintarviketurvallisuuden vaatimuksiin. Yrityksillä on myös vaatimuksia, jotta raaka-ainetta voidaan käyttää valmistusprosessissa toivotulla tavalla. Näitä voivat olla esimerkiksi jyvän koko ja valkuaispitoisuus.

Osa viljasta viljellään suunnitelmallisesti rehuksi, mutta rehuksi voidaan käyttää myös niitä eriä, joiden laatu ei tavoitteista huolimatta täytä elintarviketeollisuuden vaatimuksia. Rehukäytön laatuvaatimukset ovat lievemmät.

Raaka-aineen laatu on monen tekijän summa

Laadun vaihtelu tuo oman haasteensa raaka-aineen käytölle elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi myllyn on toimittava leipomoille tasalaatuista jauhoa, vaikka myllyyn toimitetun viljan laadussa olisi eroja. Käytännössä tasalaatuisuuden turvaamiseksi erilaatuisia viljoja sekoitetaan keskenään. Tätä varten yritykset varastoivat myös ylivuotisia viljoja.

Viljasadon laatuun vaikuttavat muun muassa lajike, viljelytekniikka, maan kasvukunto, sadon säilytys ja käsittely. Merkittävä ja ennakoimaton sadon määrään ja laatuun vaikuttava tekijä on kasvukauden sää: kuinka paljon kasvukaudella satoi ja mihin ajankohtaan sateet osuivat. Miten säät suosivat kylvö- ja korjuuaikoja. Miten sääolosuhteet vaikuttivat kasvitautien ja tuholaisten esiintymiseen. Myös kasvuston terveys vaikuttaa sadon laatuun.

Kotimainen vilja käytetään valtaosin Suomessa – poikkeuksena kaura

Suomessa käytetään viljaa noin 2,6 miljardia kiloa vuodessa, josta elintarviketeollisuudessa vajaa viidennes ja rehuteollisuudessa vajaa neljännes. Muuhun teolliseen käyttöön, kuten maltaaksi ja tärkkelykseksi, käytetään noin 10 prosenttia. Merkittävä osa Suomessa viljeltävästä viljasta eli 40 prosenttia käytetään suoraan tiloilla eläinten rehuksi. Lisäksi viljaa viljellään siemeneksi.

Suomen sato käytetään lähes kokonaan Suomessa. Ainoastaan kaurasta merkittävä osuus viedään ulkomaille. Muiden viljojen vienti on vähäistä. Myös viljojen tuonti on normaalivuosina vähäistä, mutta tarve vaihtelee kotimaisen sadon määrän ja laadun mukaan.

Case: Kaurassa on potentiaalia ruokaviennin kasvattamiselle

Suomi on yksi maailman suurimpia kauran tuottajia. Euroopassa vain Puolassa viljellään kauraa enemmän kuin Suomessa. Puolassa viljojen viljelyala on kuusi kertaa suurempi kuin Suomessa. Suomi on yksi maailman suurimpia kauran viejämaita. Esimerkiksi markkinointikaudella 2023/2024* kotimaisesta kaurasadosta vientiin meni arviolta 40 prosenttia. Suurin osa kaurasta viedään tällä hetkellä jyvinä, mutta tavoitteena on pidemmälle jalostettujen kauratuotteiden viennin lisääminen.

Kauran käyttö elintarvikkeiden raaka-aineena on kasvanut koko ajan. Esimerkiksi vuosina 2009–2022 elintarvikekäyttö kolminkertaistui.

Kauran elintarvikekäyttöä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden investoinnit, uusien kauratuotteiden ja -innovaatioiden kehittäminen sekä tutkimusnäyttö kauran terveysvaikutuksista. Kaurapohjaisilla elintarvikkeilla nähdään merkittävää kasvupotentiaalia myös tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kauratuotteiden arvonlisä voisi nelinkertaistua vuoden vuodesta 2020 vuoteen 2035 mennessä¹. Tämä näkyy myös kauran myllykapasiteetin kasvuna Suomessa.

Katso myös:

• Talouskatsauksen tietografiikka (pdf)
• Elintarviketeollisuuden talouskatsaus pdf-tiedostona sis. kuvat

*Satokaudella tarkoitetaan aikaväliä 1.7.-30.6.

¹Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä, Luonnonvarakeskus 7/2024

Kuvituskuva: Viking Malt