Vuodenvaihteen kynnyksellä elintarvikeyritykset arvioivat näkymänsä hienoisen nousuvireisiksi. Loppuvuoden myyntiin ja viennin hyvään vetoon kohdistuu suuria odotuksia. Peräti 82 prosenttia suomalaisista pitää nyt tärkeänä syödä kotimaista ruokaa, mikä kannustaa alaa kehittämään tarjontaansa kuluttajien toiveiden mukaisesti ja investoimaan yhä vastuullisempaan tuotantoon.
Talouskehitys on jatkunut viime kuukausina Suomessa varsin hyvää tahtia, vaikka kasvun hiipumisesta on saatu merkkejä sekä Euroopasta että maailmanlaajuisesti. Kotimainen kulutus on pitänyt pintansa, joskin kuluttajien luottamus ja arviot etenkin maamme talouden suunnasta ovat heikentyneet.
Hyvä työllisyyskehitys ja käytettävissä olevien tulojen nousu ovat osaltaan tukeneet suomalaisten ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 1–1,5 prosentin verran.
Loppuvuoden myynniltä odotetaan paljon
Toisin kuin teollisuudessa yleisesti, EK:n tuoreimman suhdannebarometrin mukaan ruokia ja juomia valmistavien yritysten arviot suhdannetilanteesta ja tulevista kuukausista kohenivat hieman. Elintarviketeollisuus oli lokakuun lopulla ainoa toimiala, jonka näkymät olivat hienoisesti noususuunnassa.
Elintarvikeyritykset arvioivat tilauskirjansa likimain normaaleiksi, mutta valmiiden tuotteiden varastot olivat hieman tavanomaista täydemmät. Henkilöstön määrä on lisääntynyt alalla syksyn aikana odotettua enemmän.
Tuotantokapasiteettia hyödynnetään elintarviketeollisuudessa kohtalaisesti ja aiempaa harvempi yritys raportoi sen vajaakäytöstä. Tuotannon ennakoidaan kasvavan loppuvuoden aikana. Joulukuun myyntiin kohdistuukin nyt paljon odotuksia.
Elintarviketeollisuuden kokonaisliikevaihto oli tämän vuoden tammi-syyskuussa noin 2,5 prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Elintarvikkeiden valmistuksessa liikevaihto kasvoi lähes 3 prosenttia ja juomissa 0,5 prosenttia. Nousu tasaantui syksyllä, sillä juomien valmistuksen liikevaihto kääntyi laskuun kolmannella neljänneksellä, mutta elintarvikkeiden valmistuksessa kasvu jatkui.
Liikevaihto on loivassa nousussa sekä kotimaahan suuntautuvassa myynnissä että viennissä, mutta vientiliikevaihto kasvaa kotimaan myyntiä voimakkaammin.
Noin 85 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotteista kulutetaan kotimaassa. Vienti tarjoaa alan yrityksille yhä lisää kasvumahdollisuuksia. Vienti on vetänyt tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. Elintarvikeviennin arvo oli tammi-syyskuussa 1 293 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 13 prosenttia enemmän kuin tammi-syyskuussa 2018.
Suomi kärjessä tuotekehityspanostuksissa
Suomalaisten asenteet kotimaista ruokaa kohtaan ovat erittäin myönteiset. Tuoreimman Suomi Syö -tutkimuksen mukaan peräti 82 prosenttia kansalaisista pitää tärkeänä syödä suomalaista ruokaa. Vieläkin suurempi joukko, 85 prosenttia, haluaa tukea suomalaista elintarviketuotantoa, työllisyyttä ja teollisuutta ostamalla kotimaisia elintarvikkeita.
Elintarvikeyritykset vastaavat kysyntään kehittämällä tarjontaansa kuluttajien toiveiden mukaisesti. Ruokien ja juomien tuotekehitykseen käytettiin Suomessa 57,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Se on 0,54 prosenttia alan liikevaihdosta ja Eurostatin mukaan suurin suhteellinen panostus, kun panostuksia verrataan Euroopan maiden kesken!
Vastuullisuus läpileikkaa toiminnot
Suomi Syö -tutkimuksesta käy ilmi myös, että suomalaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruuan vastuullisuuteen. Omilla ruokavalinnoilla nähdään rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kansalaiset liittävät ruokahävikin pienentämisen ja lähellä tuotetun ruuan aiempaa selvemmin elintarvikeketjun vastuullisuuteen. Elintarvikkeiden jäljitettävyys vetoaa kahteen kotitalouteen kolmesta.
Myös elintarviketeollisuus investoi jatkuvasti vastuulliseen ja ilmastoystävällisempään toimintaan. Elintarvikeyritysten kulurakenteen tarkastelu konkretisoi, miten kattavasti vastuullisuus on leivottu sisään alan toimintoihin.
Tilastokeskuksen mukaan kuluerät ja niiden osuus kokonaiskuluista vuonna 2018 olivat:
- Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinta 56 %
- Palkka- ja henkilöstökulut 20 %
- Muiden materiaalien hankintakulut 16 %
- Kuljetus- ja varastointipalvelut 6 %
- Energian hankintakulut 2 %
Vähähiilisyys ja fossiilivapaus tavoitteina
Yli puolet yritysten kuluista syntyy raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnoista. Elintarvikkeiden valmistuksen suurimmat vaikutukset ympäristöön ovat peräisin raaka-aineiden hankintaketjusta, minkä vuoksi raaka-ainehankinnat ovat vastuullisen tarjonnan lähtökohta. Raaka-aineiden tuotantoketjun vähähiilisyys tai fossiilivapaus on tavoitteena monella kotimaisen alkutuotannon raaka-aineita hyödyntävällä yrityksellä.
Tuontiraaka-aineista, kuten kahvista tai kaakaosta, riippuvaiset yritykset tekevät paljon toimenpiteitä hillitäkseen ilmastonmuutosta ja taatakseen vastuulliset toimintamallit raaka-aineketjussa.
Valmistusprosessin aikana yritykset varmistavat, että raaka-aineita käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Myös tuotannon sivuvirrat ja hävikki pyritään hyödyntämään tarkkaan.
Viidennes ruoka- ja juomayritysten kuluista on palkka- ja henkilöstökuluja. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan 38 000 henkeä ja on myös suurin välillisen työllisyysvaikutuksen omaava toimiala Suomessa.
Yritykset haluavat pitää hyvää huolta työntekijöistään, jotta alalle riittää tekijöitä tulevaisuudessakin. Ammattitaitoisen työvoiman puute on haaste myös elintarviketeollisuudelle, sillä tuoreimman suhdannebarometrin mukaan 12 prosenttia alasta kärsii rekrytointivaikeuksista.
Materiaalit hyödynnetään tarkkaan
Kolmanneksi suurin kuluerä, 16 prosenttia, muodostuu elintarvikeyrityksille muiden materiaalien hankinnoista, etenkin pakkausmateriaaleista. Nämä kustannukset kasvoivat vuodesta 2017 vuoteen 2018 noin kaksi prosenttia.
Alan tavoitteena on mahdollisimman tehokas materiaalien käyttö ja muun muassa pakkausmateriaalien korkeaa kierrätettävyys. Elintarviketeollisuudessa muovia pyritään korvaamaan muilla pakkausratkaisuilla tai lisäämällä käytetyn muovin kierrätystä. Materiaalitehokkuutta ja pakkauksia kehitettäessä yritysten on pidettävä aina mielessään elintarviketurvallisuus, josta ei voi tinkiä missään olosuhteissa.
Muiden materiaalien hankinnat -kuluerään sisältyy myös yritysten kuluttajille tarjoama pakkauskierrätyspalvelu Rinki-ekopisteineen.
Tehokasta logistiikkaa, uusiutuvaa energiaa
Kuljetusten ja varastointipalvelujen hankintakulujen osuus elintarviketeollisuuden kokonaiskustannuksista oli kuusi prosenttia vuonna 2018. Elintarvikkeet kulkevat automaattivarastojen kautta rekkojen kyydissä kuluttajalle vuoden jokaisena päivänä.
Yritykset yhdistelevät kuljetuksiaan erityisesti harvaan asutuilla seuduilla taatakseen korkean palvelutason sekä vähentääkseen ympäristövaikutuksia. Raskaan kaluston massa- ja mittamuutoksen astuttua voimaan tämän vuoden alussa elintarvikeyritykset ovat investoineet suuriin ajoneuvoyhdistelmiin eli ns. HTC-rekkoihin.
Suuremmalla kuljetuskapasiteetilla voidaan saavuttaa pienempiä päästöjä, vähentää energiankulutusta ja pienentää yksikkökustannuksia.
Energian hankintakulujen osuus elintarviketeollisuudessa on keskimäärin kaksi prosenttia. Useat elintarvikevalmistajat käyttävät jo tai suunnittelevat ottavansa käyttöön uusiutuvan energian muotoja. Muun muassa investointeja biokaasun ja aurinkovoiman hyödyntämiseen on jo tehty monissa yrityksissä.
Lisäksi elintarviketeollisuus on ollut mukana energiatehokkuussopimustoiminnassa jo vuosia. Toimillaan alan yritykset ovat tehostaneet energian käyttöään reilusti yli asetettujen tavoitteiden.
Tietoa alasta
- Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Tuotannon liikevaihto on 11,2 mrd. €.
- Ruoka- ja juomayritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Niiden palveluksessa on suoraan lähes 38 000 henkeä 1 771 toimipaikassa. Välillinen työllisyysvaikutus on suurempi kuin teollisuudessa keskimäärin: yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää yli kolme muuta työpaikkaa yhteiskuntaan. Koko ruoka-ala työllistää Suomessa 340 000 henkeä.
- Elintarvikkeiden valmistus on pk-yritysvaltaista: 65 prosenttia yrityksistä työllistää enintään viisi henkilöä.
- Elintarviketeollisuus tuottaa arvonlisäystä 2,6 mrd. € vuodessa. Elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta kertyy muhkea potti valtion kassaan, vuonna 2019 arviolta 3,6 mrd. euroa.
- Ruoka- ja juomaviennin arvo vuonna 2018 oli 1,6 mrd. € ja tuonnin 4,6 mrd. €.
- Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 %. Ruuan osuus kulutusmenoista on Suomessa runsaat 11 %, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset