Elintarvikepäivä läpivalaisi vastuullisuuden

Ruoka-alan vaikuttajat uuden tiedon pariin kokoavalla Elintarvikepäivällä olisi tuskin voinut olla tänä vuonna ajankohtaisempaa teemaa kuin vastuullisuus.

Ruuan alkuperä, ilmastovaikutukset, kuluttajien odotukset, terveellisyys, hyvinvointi, hävikki, pakkaukset… Siinä muutama vastuullisuuteen linkittyvä aihe, joista on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti viime kuukaudet. Myös Elintarvikepäivässä ne nostettiin tapetille.

Malttia ja faktoja keskusteluun

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoi, että kaikessa ravitsemus- ja ilmastokeskustelussa unohtuu joskus, ettemme syö kestävyyttä tai ravintoarvoja, vaan ruokaa.

– Yhdessä syöminen vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti. Ruoka on iloinen asia, varsinkin kun meillä on mistä valita. Ruokailo rikastaa kulttuuriamme!

Ruoka herättää tunteita, koska se on läheistä meille jokaiselle joka päivä. Hurme toivoi asioiden tarkasteluun malttia ja riittävän monipuolista faktojen läpivalaisua.

Ruuan kulutuksella on ilmastovaikutuksia ja yhteinen vastuumme on vähentää niitä. Elintarvikeyrityksissä tehdään jo valtavasti hyviä tekoja vastuullisuuden eteen. Ala esimerkiksi on edelläkävijä energia- ja materiaalitehokkuudessa.

– Paljon tapahtuu myös ruokaketjun alkupäässä maatiloilla muun muassa peltojen hiilensidonnan lisäämiseksi fiksuilla viljelykäytännöillä. Tulevaisuudessa toivon kulkevani työmatkani eläinten lannasta valmistetulla biokaasulla, Annikka Hurme visioi.

Hän lähetti ajankohtaisia terveisiä hallitustunnusteluihin ja muistutti, että vastuullisuus vahvistuu vapaasta tahdosta.

– Ruualle ja juomille säädettävien valmisteverojen asemesta tuottajia ja elintarviketeollisuutta pitää kannustaa kehittämään tuotantoaan vielä nykyistäkin vastuullisemmaksi.

Mersu saa maksaa Mersun verran

Ministeri Mika Lintilä nimesi vuoden jokaisen päivän – arjen ja pyhän – elintarvikepäiväksi.

– Suomessa tuottajat ja elintarvikeyritykset tietävät, että luottamus ruokaketjuun on luja. Ketjun kuntoa tarkkailevat sekä ala itse että asiansa osaavat viranomaiset. Sitä kutsutaan myös huoltovarmuudeksi, ruokaturvaksi ja omavaraisuudeksi.

Lintilän mukaan puhtaiden elintarvikkeiden kestävää brändiä tarvitaan luottamuksen lunastamiseksi kuluttajien keskuudessa joka päivä, mutta lisää työtä pitää vielä tehdä sen eteen, että suomalaisen elintarviketalouden laatumerkkien vienti maailmalle vauhdittuu.

– Kun tuotteen laatu on taattu, sitä pitää uskaltaa myydä myös muille. Hyvällä on aina hintansa ja Mersu saa maksaa Mersun verran. Sama pätee suomalaisen ruuan vientiin. Turvallisuudella ja suorituskyvyllä niitä autojakin myydään, Lintilä vertasi.

Kansainvälisen kaupan vapauden yllä leijuu varjoja kilpailun rajoittamisen ja mahdollisten poliittisten kauppasotien muodossa. Brittien EU-ratkaisu vaikuttaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti suomalaisen elintarvikeviennin kannattavuuteen. Jos kova sopimukseton brexit toteutuu, ruokamarkkinoille tulee valtavasti uutta osoitetta etsiviä tuotteita.

Lintilä sanoi, että Suomessa on jatkettava brexitin kaikkiin epämukavuuksiin varautumista. Huolellista varautumista tarvitaan, ratkesivatpa brexitin aikataulu ja toteutustapa miten tahansa.

Lakien noudattaminen – vastuullisuuden minimi

Rakentavatko lakipykälät ja tulkintaohjeet vastuullisuutta? Tätä pohdittiin Elintarvikepäivän ohjelmakokonaisuudessa, jossa tuotiin esiin, että lainsäädännön noudattaminen on vastuullisuuden minimi.

Näköpiirissä on, että lainsäätäjä ja valvontaviranomaiset alkavat ottaa toimijan luotettavuutta yhä enemmän huomioon eli luotettavuudesta saa etua. Silloin elintarvikevalvonnan resursseja pystytään myös kohdentamaan paremmin esimerkiksi elintarvikeketjuun kohdistuvien, yhä ajankohtaisemmiksi käyvien petosten torjuntaan.

Miten ymmärtää tulevaisuuden kuluttajaa?

Valokeilaan Elintarvikepäivässä nostettiin myös tuotekehitys, joka toteuttaa ideat konkreettisiksi tuotteiksi ja makunautinnoiksi kuluttajille. Ruoka on ihmiselle muutakin kuin energiaa, terveyttä ja vastuullisuutta: se on moniaistillinen elämys ja päivän piriste.

Vastuullisuus tuotekehityksessä voi tarkoittaa montaa näkökohtaa: paikallisuutta, kotimaisuutta, tuotantoeläinten hyvinvointia, pakkausten kierrätettävyyttä tai yritysten työntekijöiden hyvinvointia.

Eri näkökulmien huomioiminen ja kuluttajaymmärryksen lisääminen onnistuvat parhaiten, kun tiede, tutkimus ja uudet ideat saatetaan hyvään vuorovaikutukseen keskenään. Puhutaan innovaatioekosysteemeistä, jotka elävät juuri nyt muutoksen aikaa pyrkiessään hahmottamaan tulevaisuuden kuluttajan tarpeita yhdessä uudentyyppisten kumppanien kanssa kestävien ratkaisujen löytämiseksi.

Hävikki nakertaa tulosta

Aikamme kuumat aiheet, ruokahävikin vähentäminen ja pakkausten ympäristövaikutukset, puhuttivat Elintarvikepäivässä. Luonnonvarakeskus arvioi ruokahävikin määräksi suomalaisessa ruokaketjussa jopa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ketjun kaikilla toimijoilla on mahdollisuus torjua hävikkiä!

Hävikillä, myös yritysten materiaalihävikillä, on hintalappu, jota ei ole aina helppo havaita. Varsinkin materiaalihävikin piilevät kustannukset saattavat jäädä huomaamatta ja todellinen hintalappu kivuta jopa 25-kertaiseksi jätekustannuksiin verrattuna! Hävikki voi syödä useita prosentteja yrityksen liikevaihdosta ja siihen voi palaa jopa miljoonia euroja vuodessa.

Materiaalitehokkuuden vastuullisuusnäkökulmassa muistutettiin, ettei vastuullisuustyö tällä saralla ole hetkellisiä taikatemppuja, vaan vahvasti sidoksissa liiketoimintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen.

#Elintarvikepäivä nousi viraali-ilmiöksi Twitterissä 7.5.2019