Artikkeli

Brexitin epäsuorat vaikutukset askarruttavat Suomessa

Julkaistu:

Kaupankäynti elintarvikkeilla Ison-Britannian kanssa on Suomelle alijäämäistä. Ruokia ja juomia tuotiin Britanniasta tämän vuoden tammi-kesäkuussa noin 50 miljoonan euron arvosta viennin arvon ollessa noin 20 miljoonaa. Suomen koko elintarvikevienti oli alkuvuonna 864 miljoonaa euroa.

Ison-Britannian 65 miljoonan asukkaan markkinat kiinnostavat toki suomalaisia elintarvikeviejiä, mutta pitkään jatkunut epätietoisuus brexitin toteutumisesta ja kaupankäynnin tulevista ehdoista on laittanut yritysten vientisuunnitelmia jäihin. Tilannetta seurataan ja keskustelua asiakkaiden kanssa jatketaan.

Suomalaisten elintarvikkeiden vientimaana Iso-Britannia ei yllä kymmenen suurimman joukkoon ja EU-maistakin se oli alkuvuonna meille vasta yhdeksänneksi tärkein vientikohde. Suomesta viedään Britanniaan esimerkiksi tuoretta kalaa, maitovalmisteita ja kauravalmisteita sekä makeisia ja alkoholijuomia.

Tuontituotteita ovat puolestaan muun muassa alkoholijuomat ja olut, keksit ja leipomotuotteet sekä rehut.

Eurooppalainen elintarviketeollisuus – ala on Euroopassa suurin tehdasteollisuuden toimiala, joka työllistää 4,6 miljoonaa työntekijää – on kertonut varautuneensa brexitiin monin tavoin. Esimerkiksi raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastoja Isossa-Britanniassa on kasvatettu, tuotanto- ja toimitusprosessit käyty huolella läpi ja olemassa oleville toimintatavoille haettu vaihtoehtoja.

Myös uusia kuljetusreittejä on etsitty, sillä Doverin sataman pelätään ruuhkautuvan pahoin. Huolena kanaalin kummallakin puolella on, miten tavaraa saadaan tuotantolaitoksille Britanniassa ja miten sieltä saadaan tavaraa EU27-alueelle.

Elintarviketeollisuudelle tärkeä joulusesonki on jo lähellä eikä kukaan osaa sanoa, millainen kaaos rajalle mahdollisesti syntyy, varsinkin jos kova brexit eli Britannian ero EU:sta ilman sopimusta toteutuu.

Suomen elintarviketeollisuuteen brexit vaikuttaa eniten epäsuorasti eli EU-alueella mahdollisesti syntyvien markkinahäiriöiden ja kilpailuasetelmien muuttumisen kautta.

Vielä on vaikea arvioida, kuinka mittavia häiriöt ovat ja miten kilpailutilanne kiristyy, mutta ongelmia on odotettavissa varsinkin sopimuksettoman brexitin tapauksessa.Ratkaisevaa on, miten suureksi elintarvikkeiden vienti Britanniaan loppujen lopuksi muodostuu, löytyykö uusia markkinoita kolmansista maista ja miten nopeasti.

Kannattaa muistaa, että kolmansiin maihin elintarvikkeita vieville yrityksille esimerkiksi tullaukset tai muut dokumenttivaatimukset eivät ole suurin haaste tulevassa kaupankäynnissä Ison-Britannian kanssa. Epävarmuus kulminoituu pikemminkin kaupankäynnin sääntöihin.

Minkä suuruisia ovat tullit ja kiintiöt? Sujuvatko rajamuodollisuudet, toimivatko järjestelmät? Entä arvonlisäverot ja valmisteverot? Punnan kurssi ja ruuan hintakehitys Britanniassa? Viranomaisten tulkinnat ja vaatimukset?

Elintarvikkeiden vientiä Isoon-Britanniaan ei myöskään olla kieltämässä, kuten monille elintarvikkeille tapahtui Suomessa vuonna 2014, jolloin Venäjä asetti vastapakotteensa ja vienti tyrehtyi nopeasti.

Selvää kuitenkin on, että kaupankäyntiin voi tulla hetkellisesti suuria ongelmia ja ehdot heikkenevät siihen verrattuna, että Iso-Britannia pysyisi osana EU:n sisämarkkinoita.

Kirjoittaja

Ma­ri­ka Säy­ne­vir­ta

Johtava asiantuntija, EU-asiat

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset