Brexit ravistelee tavaravirtoja elintarvikealalla

Ison-Britannian ero EU:sta on totta vuoden kuluttua maaliskuun lopussa 2019, vaikka julkisuudessa yhä silloin tällöin elätellään toiveita brexitin peruuntumisesta. Helsingissä Elintarviketeollisuusliiton ja MTK:n brexit-seminaarissa puhunut Food Drink Irelandin johtaja Paul Kelly varoitti aliarvioimasta brittien itsetuntoa ja aitoa halua irrottautua EU:sta. Sen mukaan on nyt elettävä.

Brexit-neuvotteluprosessi vaikuttaa kaikkea muuta kuin helpolta, samassa seminaarissa puheenvuoron käyttänyt ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön johtaja Marjut Akola luonnehti. Saavutetaanko yhteisymmärrystä kaupankäynnin järjestämisestä vai mennäänkö Britannian kanssa vastaisuudessa kauppaa käytäessä WTO:n yleisten sääntöjen mukaan? Nähtäväksi jää.

Elintarviketeollisuus koki shokin lähellä sijaitsevan vientimarkkinan sulkeutumisesta vuonna 2014, kun pakotepolitiikan seurauksena eurooppalaisten liha-, maito- ja kalatuotteiden vienti Venäjälle pysähtyi. Tuontikielto tuli voimaan yhdessä yössä ja elintarvikkeita Venäjälle vievät yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa salamannopeasti.

Venäjä oli vientikohteena Suomelle suhteellisesti tärkeämpi kuin monelle muulle EU-maalle, mutta tapahtuma johti tukalaan markkinatilanteeseen koko EU:ssa ja kiivaaseen uusien vientimarkkinoiden hakuun eri puolilta maailmaa.

Brexit tuo vielä isomman haasteen tavaravirroille elintarvikealalla. Vaikka se ei sulje kokonaan suurta lähimarkkinaa, vienti hankaloituu joka tapauksessa. Elintarvikkeissa EU-maiden kokonaisvienti Isoon-Britanniaan on moninkertainen verrattuna vientiin Venäjälle ennen elokuuta 2014. Iso-Britannia on erittäin tärkeä kumppani elintarvikkeiden suurimmille tuottajamaille Euroopassa, kuten Ranskalle, Alankomaille, Saksalle, Irlannille ja Espanjalle.

Muutoksen merkittävyyttä lisää, että EU:sta eroaa sisämarkkinaan pitkään kuulunut maa. Elintarvikkeiden tuotantoketjut lähimaissa ovat pitkälle integoituneita keskenään. Kauppaa käydään päivittäin paitsi lopputuotteina, myös puolivalmisteina ja raaka-aineina. Elintarvikealalla kyse on paljolti myös tuotteista, joilla on rajallinen säilyvyysaika ja jotka asettavat siksi lisävaatimuksia kuljetukselle ja varastoinnille.

Yrityksissä aikapaine brexitistä seuraaviin muutoksiin valmistautumisessa on kova. Mutta miten valmistautua, kun ei vielä tiedetä siirtymäaikoja nykyisille toiminnan ehdoille, saati tulevaa EU:n ja Britannian suhdetta?

Hankaloituuko raaka-aineiden tai työntekijöiden saanti eurooppalaisten yritysten Isossa-Britanniassa sijaitsevilla tuotantolaitoksilla? Peritäänkö tulevaisuudessa niin korkeita tulleja, etteivät EU-tuotteet enää kiinnosta brittejä? Monet kovat faktat päätöksille puuttuvat ja ratkaisujen tekemiseen toimintojen uudelleenjärjestämiseksi jää lopulta vähän aikaa.

Eurooppalainen elintarviketeollisuus on kannanotoissaan vaatinut pitkää siirtymäaikaa, jotta yritykset ehtisivät sopeutua uusiin menettelyihin ja toiminnan ehtoihin. Se on myös vaatinut neuvottelijoita pyrkimään lopputulokseen, joka takaisi mahdollisimman kitkattoman kaupankäynnin EU:n ja Ison-Britannian välillä.

Yksi isoista huolista on sääntelyn mahdollinen eriytyminen tulevaisuudessa. Elintarvikealalla se voisi merkitä monenlaisia eroja esimerkiksi sallituissa aineissa, tuotantomenetelmissä ja pakkausmerkinnöissä.

Varmaa on, että brexitin vuoksi yritysten on varauduttava monenlaisiin tullimuodollisuuksiin EU:n ja Britannian välisessä kaupassa. Eläinperäisissä elintarvikkeissa otetaan EU:n ja Britannian välillä käyttöön eläinlääkinnälliset rajatarkastukset dokumenttitarkastuksineen ja näytteenottovaatimuksineen. Aika näyttää, kuinka sujuviksi tarkastukset ja dokumentointi käytännössä muodostuvat. Alkuvaiheessa tilannetta helpottanee, ettei esimerkiksi tuotantoa ja tuotteita koskevassa sääntelyssä ole merkittäviä eroja.

Varmaa on myös, että EU-mailla on entistä suurempi tarve hakea uusia vientikohteita tai pyrkiä vahvistamaan läsnäoloa muilla vientimarkkinoilla. Tulevan EU–Iso-Britannia-kauppasuhteen faktat mahdollisine tulleineen määrittävät myöhemmin, kuinka hanakasti yritykset alkavat hakea uusia vientikohteita EU27-sisämarkkina-alueelta.

Lue lisää:

• Suomen tullin brexit-ohjeet yrityksille 
• Food Drink Irelandin opas yrityksille brexitiin valmistautumiseen
• ETL:n nettiartikkeli: Brexitin vaikutukset huolestuttavat eurooppalaista elintarviketeollisuutta