Elintarviketeollisuus ja koko elintarvikeketju ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä. Elintarvikealan pitää kyetä ruokkimaan suomalaiset normaalioloissa, poikkeusoloissa ja poikkeusolojen jälkeen.
Huoltovarmuus toimii ja ruokaa riittää, mutta valitettavasti elintarvikeketjukaan ei voi välttyä koronatartunnalta.
Ravintola-alan ahdinko vaikuttaa koko elintarvikesektoriin
Koronapandemia aiheutti kysyntäshokin ja mullisti yhtäkkiä perinteiset tavat kuluttaa.
Ravintolasektorin rajoittaminen ja siitä seurannut matkailu- ja ravintola-alan ahdinko laittoivat lumipallon liikkeelle. Ihmiset ovat kuluttaneet tämän alan palveluja runsaasti ja ala on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin päivittäistavarakauppa.
Elintarviketeollisuudelle ravintola- ja suurkeittiöalan yritykset ovat merkittävä asiakasryhmä.
Osalle ruoka- ja juomayrityksistä ravintola- ja suurkeittiöasiakkaiden liikevaihdon tyrehtyminen on aiheuttanut suurempia ongelmia kuin toisille. Yritykset, jotka myyvät tuotteensa pääasiassa esimerkiksi ravintoloille tai laivayhtiöille, ovat nyt suurissa vaikeuksissa.
Myös ne yritykset, jotka palvelevat sekä päivittäistavarakauppaa että ravintolasektoria, ovat ongelmissa, koska ravintolasektorille tarkoitettujen korkean lisäarvon tuotteiden ja aterian osien myynti on romahtanut. Myös suurtaloustuotteiden raaka-aineita tai välituotteita muulle teollisuudelle myyvät yritykset kärsivät myynnin katoamisesta.
Asiakkaiden ennakoimaton ahdinko aiheuttaa haasteita myös elintarvikeyritysten kassavirtaan. Päätettäessä mahdollisista pidennyksistä maksuaikoihin tai tehtäessä muita maksujärjestelyjä elintarvikeyritysten on ensi sijassa varmistettava, ettei oma maksukyky vaarannu.
Taloudellisten tunnuslukujen valossa elintarviketeollisuus on rahoitukselliselta asemaltaan keskimäärin suhteellisen vahva. Kriisi heikentää kuitenkin yritysten jo matalalla tasolla olevaa operatiivista kannattavuutta liikevaihdon ja liiketuloksen heikentymisen myötä, mikä heijastuu myös yritysten maksukykyyn melko nopeasti.
Vaikutukset raaka-ainemarkkinoihin näkyvät viiveellä
Raaka-ainemarkkinoihin koronaepidemia vaikuttaa viiveellä. Toistaiseksi viljaraaka-ainetta on ollut saatavana sekä ruoka- että rehukäyttöön hyvin koko EU:ssa. Varastot olivat normaalilla tasolla ennen pandemian puhkeamista ja sato-odotukset ovat normaalit.
Kausiluontoisessa vihannesten, marjojen ja hedelmien avomaan viljelyssä tilanne on erittäin epävarma, koska kausityövoima käytetään paljon ja sen saatavuus on vastaisuudessakin välttämätöntä.
Elintarviketeollisuudelle erityiskysymyksen muodostaa lisäksi luonnonmarjojen saatavuus. Jos poimintaa ei saada ulkomaisen työvoiman turvin käyntiin loppukesällä, riskinä on koko luonnontuoteteollisuusalan ja luonnonmarjoja jatkojalosteena käyttävien yritysten ajautuminen ongelmiin.
Keskipitkällä aikavälillä eläintuotteiden menekin odotetaan yleisesti vähenevän ennustetusta heikkenevän taloustilanteen myötä, mutta myös kansainvälisen kaupan esteiden vuoksi. Se johtanee aluksi ylituotantoon alkutuotannossa, koska tuotanto ei vähene nopeasti. Pitkällä aikavälillä myös maidontuotannossa voi maailmalla olla odotettavissa ylituotantotilanne, mikä voi ilman tukitoimenpiteitä johtaa tuottajahintojen laskuun.
Kuluttajahinnat muuttuvat hitaasti
Yleisesti ennustetaan, että kansainvälisen kaupan hidastuessa vientimaissa on painetta hintojen laskuun. Tuontimaissa vaikutus on lähtökohtaisesti toisin päin.
Haittavaikutusten minimoimiseksi on tärkeää pitää sekä kansainvälinen raaka-aineiden että jalostettujen elintarvikkeiden kauppa vapaana esteistä. Esteet nostavat myös riskiä ruokahävikin kasvulle etenkin pilaantuvissa tuotteissa.
Tämänhetkisiin tai tulevan kesän kuluttajahintoihin ei ennakoida muutosta, sillä nyt voimassa olevat ja kesäkauden kuluttajahinnat on neuvoteltu jo syksyllä 2019.
Parhaillaan käydään neuvotteluja ensi syksyn valikoimista ja hinnoista. Päivittäistavarakaupan saamat tarjoukset sekä kaupan omat päätökset määrittelevät kuluttajahintojen tason syksyllä.
Liikevaihtoon ja jalostusarvoon odotettavissa laskua
Koronapandemian aiheuttama poikkeustila muuttaa kysyntää, laskee yritysten liikevaihtoa ja nostaa kuluja muun muassa kasvaneiden sairaspoissaolojen, suojavarustehankintojen sekä muiden varautumiseen liittyvien ennakoimattomien kustannusten myötä.
ETL:n jäsenkyselyssä huhtikuun alussa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti sopeuttavansa toimintaa lomautuksilla. Irtisanomisiin yritykset eivät ole vielä joutuneet turvautumaan mittavassa määrin.
Pienten elintarvikeyritysten tilanne on tukala, sillä niiden kriisinsietokyky on lähtökohtaisesti suuria yrityksiä heikompi. Esimerkiksi yrittäjävetoiset paikalliset leipomot ovat vakavissa vaikeuksissa, kun kahvila- ja konditoriatoiminnasta kertyvät tulot jäävät nyt lähes kokonaan saamatta.
Ruokia ja juomia valmistavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2018 oli 11,1 miljardia euroa. Jalostusarvoa eli yritysten henkilökunnan osaamisen ja yrityksiin sijoitetun pääoman tuottamaa lisäarvoa ala kerrytti yhteensä 2,6 miljardia euroa.
On ennakoitavissa, että jalostusarvo heikkenee liikevaihdon laskun ja ostovoiman alentumisen myötä. Vaikutus työllisyyteen on laaja, sillä yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle henkilölle muilla aloilla.
Muuttuvatko ruuan kulutustottumukset pysyvästi?
Edes se, että elintarviketuotanto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen ala ja siksi jo ennalta varautunut hyvin poikkeustilanteisiin, ei suojellut elintarvikkeiden ekosysteemiä koronaepidemialta. Kysynnän korjaaminen ennalleen ei ole helppoa, eikä se välttämättä koskaan palaudu ennalleen samanlaisena.
Uudet tavat ostaa ja kuluttaa ruokaa voivat kokea läpimurron nyt, kun ihmisten liikkumista on rajoitettu. Erityisesti digitaalisen ostamisen odotetaan kasvavan. Toisaalta vanhat tavat istuvat sitkeässä, eikä niiden uudistaminen välttämättä ole kaikkien intresseissä.
Elintarvikeketjua syytetään usein kyvyttömyydestä uudistua. Koronakriisi on kuitenkin osoittanut elintarvikeyritysten kyvyn toimia ketterästi kovankin paineen alla. Toimitusvarmuus päivittäistavarakaupalle suuren kysyntäpiikin aikana on ollut korkealla tasolla. Yhteistyö yritysten kesken ja asiakkaiden kanssa on toiminut hyvin.
Ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat myös ottaneet vauhdilla käyttöön uusia innovatiivisia tapoja, joilla ne ovat löytäneet tuotteilleen asiakkaita ja vähentäneet muun muassa ruokahävikkiä.
Kuluttajalähtöisyys, innovatiivisuus sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat elintarviketeollisuudelle tärkeitä arvoja myös kriisiaikana. Nopeasti kulutusmuutoksiin reagoivilla yrityksillä saattaa jo olla suunnittelupöydillä koronan jälkeiseen kysyntään vastaavia tuotteita ja palveluja.
Poikkeusolot ovat osoittaneet, miten tärkeä asia ruuan omavaraisuus on. Kriisin jälkeen jäljellä voi olla vähemmän elintarvikeyrityksiä kuin aiemmin. Valtaosa yrityksistä kuitenkin selviytyy ja jatkaa vahvempina ja kokeneempina oman toimintansa ja suomalaisen elintarviketeollisuuden uudistamista.
Teksti: Johtaja Heli Tammivuori, ETL
Lue myös ETL:n tiedote: Koronaviruksen vaikutukset elintarvikealalla kahtiajakoiset
Kuva: 123rf
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseenAjankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset