Hävikki
Suomessa kotitalouksissa syntyy vuosittain Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan noin 120−160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Yksi suomalainen tuottaa siis noin 20−25 kiloa ruoka- ja juomahävikkiä vuodessa. Tämä vastaa noin 100 euron arvosta ruokaa. Elintarviketeollisuusliitto on lisäksi mukana Rakasta joka murua -kampanjassa, joka kannustaa suomalaisia lajittelemaan biojätteen ja vähentämään ruokahävikkiä.
Elintarvikeyrityksissä hävikkityötä tehdään läpi tuotantoketjun tuotekehityksestä raaka-aineiden tilaukseen, tuotteiden valmistukseen sekä niiden pakkaamiseen ja kuljetuksiin. Elintarvikkeiden asianmukainen säilytys ja käsittely on tärkeää läpi ruokaketjun. Monet yritykset jakavatkin vinkkejä asiakkailleen ja kuluttajille elintarvikkeista syntyvän hävikin ehkäisemiseksi.
Hävikin ennaltaehkäisy on konkreettinen keino vähentää ruokaketjun ympäristövaikutuksia. Ennaltaehkäisemällä ja vähentämällä hävikkiä vältetään tilanne, jossa elintarvikkeen tuottamiseen käytetyt raaka-aineet ja energia sekä muut tuotantopanokset on käytetty turhaan. Ympäristövaikutusten ohella hävikki on myös ravitsemuksellista ja taloudellista hukkaa.
Arla vähentää hävikkiä huolehtimalla joka päivä siitä, että tehtaalla valmistuu juuri oikea määrä maitotuotteita. Jos huolellisesta suunnittelusta huolimatta laadukkaita tuotteita jää myymättä, ne lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen - kuten Yhteiselle pöydälle, jonka lahjoittajakumppani Arla on ollut sen toiminnan alusta eli vuodesta 2015 saakka. Arlalla hävikkiä pienennetään myös suunnittelemalla pakkaukset säilyttämään tuotteiden tuoreuden ja kannustamalla kotitalouksia hävikin vähentämiseen.
Atrian naudan ja possun jauhelihat pakataan uuteen jauhelihapakkaukseen. Uusi jauhelihapakkaus sisältää 50 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteiset kovat pakkaukset. Vuositasolla siirtymä vähentää muovijätteen määrää 250 000 kg. Uusi pakkaus säästää muovia ja parantaa tuotteen säilyvyyttä. Tällä on monia positiivisia vaikutuksia ympäristölle, kuten pienentynyt hiilijalanjälki ja ruokahävikin vähentäminen. Kokonaisuudessaan pakkauksen hiilijalanjälki on 30 prosenttia pienempi kuin vanhassa rasiapakkauksessa.
Apetit on liittynyt elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumukseen. Materiaalitehokkuutta kehittämällä Apetit pyrkii parantamaan tuotantonsa tehokkuutta ja tunnistamaan entistä paremmin ne tuotannon vaiheet, joissa voidaan ehkäistä raaka-aine- ja materiaalihävikkiä, säästää luonnonvaroja ja tehostaa prosesseja edelleen.
Apetit nostaa esiin myös kuluttajaviestinnässään hävikin pienentämistä ja tarjoaa kotitalouksien hävikin pienentämiseen soveltuvia reseptejä.
Valio.fi on yksi Suomen suurimmista ruoka- ja reseptisivustoista. Hävikin vähentämiseen tähtäävät vinkkiartikkelit ja muut sisällöt ovat myös Valion verkkopalvelussa suosittuja, ja niiden avulla Valio auttaa suomalaisia vähentämään hävikkiä kotona. Valiolla tehdään systemaattista työtä koko ketjussa hävikin vähentämiseksi: lehmien rehusta raaka-ainehävikkiin tehtailla.
Snellmanin periaatteena on aina ollut, että kaikki hyödynnetään. Tavoitteenamme on jatkuva kehitys ja saannon parantaminen koko prosessin varrella. Tällöin vähennämme yrityksenä hävikkiä jo aikaisessa vaiheessa ja vältämme hukkaa. Teurastamon kautta suurin osa eläinravinnoksi kelpaavasta materiaalista menee MUSH:in eläinruokatehtaalle. Myös rehuteollisuus ja Jepuan biokaasutuotanto ovat osana hyvän ketjua. Omassa lihaliemitehtaassa taas käytetään liemen valmistukseen yli jääviä luita. Tämän lisäksi sekä henkilöstöravintola että tuottajakauppa ovat mukana hävikin vastaisessa rintamassa.
