Artikkeli

Ruoka-alalta mallia kasvuvajeen umpeen kuromiseen

Kirjoittanut: Jukka Ihanus

Julkaistu:

Puhe kasvusta on korvannut viime aikoina puhetta kestävyysvajeesta. Suomessa valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään hallitusneuvotteluihin mennessä, millä toimilla talouskasvua olisi mahdollista vauhdittaa siten, että kasvu olisi kestävää ja julkista taloutta vahvistavaa.

Työryhmään kohdistuu paljon odotuksia, koska talouskasvun vauhdittaminen nähdään koko poliittisella kentällä keskeisenä keinona julkisen talouden vajeen umpeen kuromiseen.

Kotipesä kuntoon hallintorajojen yli

Kasvun eväitä etsiessään päättäjien pitää keskittyä niihin asioihin, joihin pystymme itse vaikuttamaan. Kotipesä on laitettava kuntoon.

Kasvuvajetta kurotaan umpeen parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustamalla yrityksiä investoimaan. Työllisyyttä ja tuottavuutta ei pidä vauhdittaa laajoilla veronkevennyksillä tai elvytysohjelmilla, koska julkisen talouden velkaantuminen on pidettävä hallinnassa.

Elintarviketeollisuus ja koko ruoka-ala haluavat tehdä oman osansa positiivisen kasvukierteen vahvistamiseksi. Se tapahtuu ennen muuta investoimalla alan tuotantoon ja vientiin.

Kasvuvajetta kurotaan luomalla edellytykset muuntaa tki-toiminta vienniksi. Lisätään erityisesti pk-yritysten kyvykkyyttä ottaa käyttöön digitalisaation mahdollistamia ratkaisuja, kuten datan hyödyntämistä, tekoälyä ja robotiikkaa yrityksissä.

Yrityksiin kohdistuvan sääntelyn järkevöittäminen mahdollistaa investointeja ja purkaa hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvaa verotusta ei pidä kiristää. Terveysveron käyttöönotto lisäisi ruoka-alan yrityksissä byrokratiaa, jonka vaatimat resurssit olisivat kaikki pois viennin kehittämisestä ja uuden luomisesta.

Monen muun alan ohella elintarviketeollisuus kärsii työvoimapulasta. Osaajia saadaan lisää uudistamalla työmarkkinoita, parantamalla työn tekemisen kannusteita ja helpottamalla työhön johtavaa maahanmuuttoa. Uudistamisen rinnalla yritykset tarvitsevat vakautta.

Kaikki yllä mainitut ovat sellaisia eväitä, joita kasvutyöryhmän soisi pakkaavan reppuunsa. Ne hillitsevät inflaatiota, vahvistavat kasvua sekä julkista taloutta.

Elintarviketeollisuusliiton ehdottama ruoka-alan kasvuohjelma on esimerkki tavasta, kuinka on mahdollista tarkastella kasvun teemoja elintarvikesektorin näkökulmasta ratkaisuja hakien yhdessä ja eri hallinnonalojen kesken.

Hidas kasvu ja nopea inflaatio ovat hankala yhtälö

Kotipesän lisäksi on muistettava, että Suomen talous on vahvasti kytköksissä siihen, miten talouden pyörät pyörivät Euroopassa. Euroopalla on todennäköisesti edessään hitaan kasvun ja totuttua korkeamman inflaation aikakausi. Inflaatiota pitävät yllä useat tekijät.

Jos siirtymä fossiilisesta energiasta puhtaaseen energiaan ei onnistu riittävän nopeasti, energian hinnat jäävät korkeammalle tasolle. Vihreään siirtymään tarvittavista raaka-aineista, kuten eri mineraaleista, on niukkuutta, mikä nostaa niiden hintoja.

Globalisaation hidastuessa sen hintoja laskeva vaikutus hiipuu. Työmarkkinoilla on kireyttä, kun osaajia tulee tarjolle aikaisempaa vähemmän.

Suomelle, joka kamppailee etenkin väestön ikääntymisen kanssa, hitaan kasvun ja korkean inflaation yhtälö on hankala. Siksi tarvitaan nyt nopeasti uskon palauttamista maamme kasvumahdollisuuksiin.

Eduskuntavaaleissa valittavilta päättäjiltä odotetaan kasvua vahvistavaa politiikkaa ja inflaation hillintää. Niiden keskiössä ovat parempi sääntely sekä työllisyyttä ja tuottavuutta vauhdittavat uudistukset.

Keskuspankit painavat jarrua

Keskuspankit lähtivät liikkeelle inflaation torjunnassa myöhään. Muutos elvyttävästä rahapolitiikasta kiristävään tehtiin äkillisesti. Inflaation taustalla olivat kysyntää kiihdyttänyt massiivinen elvytys Yhdysvalloissa ja osin Euroopassa sekä energiaan ja raaka-aineisiin liittyvä tarjontashokki Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan seurauksena.

Nyt keskuspankit joutuvat aiheuttamaan enemmän kärsimystä kotitalouksille ja yrityksille kuin jos ne olisivat alkaneet toimia aiemmin ja pienemmin askelin.

Meillä ja muulla energiakriisin vaikutuksia on pehmennetty tukipolitiikalla. Toimien pitäisi olla kohdennettuja ja määräaikaisia, ettei keskuspankki joudu kiristämään rahapolitiikkaa entisestään.

Euroopan keskuspankki on nostanut korkoja historiallisen nopeasti inflaation taltuttamiseksi tavoitteenaan hidastaa kysyntää, minkä puolestaan voi olettaa lisäävän työttömyyttä. Onkin riski, että harjoitetusta politiikasta ei seuraa talouden pehmeä hidastuminen, vaan syvempi ja pitkäkestoisempi taantuma, koska korkojen nopea nousu voi kasvaneiden velkataakan ja finanssisijoitusten arvojen vuoksi vaikuttaa markkinoilla arvaamattomasti.

Korkojen nousu vaikuttaa lisäksi eri tavoin eri osissa maanosaamme. Suomessa korkojen nousu välittyy talouden aktiviteettiin nopeammin kuin monessa muussa maassa, koska kotitalouksien lainat on sidottu euriborkorkoihin. Yritysrahoituksen hinnan noususta voi tulla hidaste esimerkiksi elintarvikeyritysten investoinneille kasvuun ja vihreään siirtymään. Näin hidas kasvumme hidastuisi entisestään.

Lue lisää:

Kuva: Mostphotos

Jaa artikkeli

Kirjoittaja

Jukka Ihanus

Yhteiskuntasuhdejohtaja

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset