30.05.2017

Elintarviketeollisuus antaa työtä 106 400 henkilölle Suomessa

Elintarvikeala saa komeat lukemat Luken tuoreessa selvityksessä ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille Suomessa. Ala tarjoaa huomattavan määrän työpaikkoja, jättää ison verojalanjäljen ja tuottaa tuntuvan arvonlisäyksen yhteiseen kakkuun.

Ruokaketjulla tarkoitetaan tässä maataloutta, elintarviketeollisuutta, elintarvikekauppaa ja ravitsemispalveluja. Luke tarkasteli selvityksessään ketjun työllistävyyttä, arvonlisäystä, verotuloja ja investointeja.

Työllisyysvaikutus säteilee laajalle

Ruokaa ja juomia valmistavat elintarviketeollisuuden yritykset tarjoavat Suomessa työtä suoraan 37 600 henkilölle. Välillinen työllisyysvaikutus on vielä huomattavasti suurempi, 68 800 henkilöä. Yhteensä elintarviketeollisuus työllistää siten 106 400 henkilöä eli runsaat neljä prosenttia Suomen kaikista työllisistä.

– Uusi tutkimustieto ruokaketjun merkityksestä on tervetullutta, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana viimeisiä työpäiviään ennen eläkkeelle siirtymistä tekevä Heikki Juutinen kommentoi.

– Aiemmin käyttämiimme lukuihin verrattuna kohdallaan oli ainoastaan suora työllisyys. Muut luvut, erityisesti välilliset työpaikat, ylittivät selvästi arviomme!

Välillisesti ruokaa ja juomia valmistavat yritykset antavat eniten työtä maataloudessa, mutta vaikutus tuntuu myös maantiekuljetuksissa ja varastoinnissa, tukkukaupassa, rakentamisessa sekä erilaisissa tukipalveluissa.

– Alan merkitys on siis vieläkin suurempi kuin olemme kertoneet. Esimerkiksi ravintoloiden työllistävä vaikutus tuli nyt hyvin esille, Juutinen sanoo.

Tuore selvitys vahvistaa, että ruoka-ala on Suomen talouden tukipilari. Koko ruokaketju työllistää suoraan 250 600 henkeä. Kun välillinen työllisyys lasketaan mukaan, luku nousee yhteensä lähes 340 000:een eli peräti 13 prosenttiin koko maan työllisistä.

Suuri arvonlisäys, iso merkitys maakunnissa

Luken selvityksen mukaan elintarviketeollisuus tuottaa arvonlisäystä Suomen kansantalouteen 6,1 miljardia euroa, kun sekä välitön että välillinen vaikutus otetaan huomioon.
Koko ruokaketjun tuottama arvonlisäys on runsaat 15 miljardia euroa eli 9 prosenttia koko Suomen arvonlisäyksestä.

– Arvonlisäys on suuri. Useissa maakunnissa ruokaketju työllistää ison joukon ihmisiä sekä vaikuttaa myönteisesti talouteen ja elinkeinoelämään, Heikki Juutinen huomauttaa.

Määrällisesti eniten arvonlisää elintarviketeollisuudessa syntyy Uudellamaalla, mutta suhteellisessa tarkastelussa kärkialueiksi nousevat Pohjanmaa ja Häme.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ruokayritysten kokonaisvaikutukset arvonlisäykseen ja työllisyyteen ovat yli 8 prosenttia. Myös Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla elintarviketeollisuus on tärkeä toimiala.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan työstä ja pääomasta saatavaa korvausta eli palkkaa palkansaajille ja tuloa yrittäjille. Se saadaan vähentämällä tuotannon arvosta (tuloista) hankitut panokset eli tavarat ja palvelut.

– Elintarviketeollisuudessa vähennetään hankitut raaka-aineet ja muut tavarat, esimerkiksi energia, sekä palvelut, kuten siivous ja taloushallinto. Jäljelle jäävät palkat sekä yrittäjien työn ja pääoman osuus, Luken tutkija Marja Knuuttila selvittää.

Kakussa edelleen kasvunvaraa

Verotuloja elintarviketeollisuus tuottaa Suomeen vuosittain 775 miljoonaa euroa. Luvussa ovat mukana palkansaajien maksamat verot, työnantajan ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut sekä yritystuloverot.

Jos tarkastellaan myös välillisiä verotuloja, elintarviketeollisuuden jättämä verojalanjälki kasvaa reiluun 1,6 miljardiin euroon.

Koko ruokaketjusta kertyy verotuloja 9,5 miljardia euroa eli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista tuloista.

Lisäksi elintarviketeollisuuden yritykset ovat investoineet vuosittain reilut 500 miljoonaa euroa vuosina 2013–15. Koko ruokaketjussa välittömät investoinnit ovat vaihdelleet 5 miljardista eurosta reiluun 6 miljardiin euroon.

– Ruokaketju sietää suhdannevaihteluja paremmin kuin muut toimialat, koska ihmisten on syötävä ja juotava joka päivä. Elintarviketeollisuudessa investointitahti säilyy vakaana taantumienkin aikana, Heikki Juutinen kuvaa.

Ruoka-alan kakku ei kuitenkaan ole vielä niin suuri, etteikö sitä voisi kasvattaa. Mahdollisuuksia kasvuun löytyy sekä kotimarkkinoilta että viennistä.

– Matkailu, ravintolat ja kauppapalvelut vauhdittavat kysyntää kotimaassa. Viennissä taas kannattaisi keskittyä lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin kasvaville ja kehittyville markkinoille, Juutinen kannustaa.

Lue lisää:

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Uutiskattaus

ETL:n sidosryhmäjulkaisu Uutiskattaus kokoaa elintarviketeollisuuden kuulumiset noin viisi kertaa vuodessa. Voit lukea aikaisemmin ilmestyneitä Uutiskattauksia täällä. Tilaa Uutiskattaus tästä.