Terveyttä ei edistetä vanhalla tiedolla

Suomalaisten terveyden edistämisessä ruokavalio on yksi tekijä esimerkiksi riittävän liikunnan ja unen ohella. Terveelliseen syömiseen vaikuttaa myös ruokaympäristö. Jotta kuluttaja voi tehdä valistuneita valintoja, tarvitaan yhteistyötä julkisen sektorin, tutkijoiden ja elintarviketeollisuuden välillä.

Elintarvikealan yritysten ravitsemustyötä jarruttaa vanhentunut tietopohja ja pienten yritysten korkea kynnys tuotekehitykseen. Näihin on mahdollisuus vielä vaikuttaa tämän vaalikauden aikana.

Viimeisin laaja koko väestön ravitsemusta kartoittava FinRavinto-tutkimus on lähes kymmenen vuoden takaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ollessa yksi tki-politiikan painopisteistämme onkin kestämätöntä, että poliittisia päätöksiä, ravitsemussuosituksia ja teollisuuden tuotekehitystä ohjataan tiedolla, joka ei vastaa nykyhetken ruokatottumuksia.

Samalla meidän on vahvistettava suomalaisten elintarvikeyritysten, erityisesti mikro- ja pk-yritysten, mahdollisuuksia parantaa tuotteidensa ravintosisältöä. Suuret yritykset hyödyntävät jo t&k-tukia, mutta pienille toimijoille kynnys on usein liian korkea.

Yksi ratkaisu olisi ruokainnovaatiosetelin käyttöönotto. Se olisi matalan kynnyksen väline, jolla pk-yritys voisi ostaa tuotekehitys- ja ravitsemusosaamista korkeakouluilta ja muilta t&k-toimijoilta. Tämä vauhdittaisi terveellisempien tuotteiden pääsyä kuluttajien saataville ja toimisi ponnahduslautana laajemmalle tutkimusyhteistyölle.

Terveyden edistäminen vaatii tekoja, jotka tukevat yritysten innovaatiokykyä sääntelyn sijaan. Investointi ravitsemustietoon ja yritysten osaamiseen näkyy hyvinvoivempana ja elinvoimaisempana Suomena.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Kauppalehdessä 14.4.2026