Yritysten ja koulutuksen järjestäjien vuoropuhelua parannettava elintarvikealalla

Tuoreen selvityksen mukaan osaamisen jatkuvan päivittämisen merkitys kasvaa elintarvikealan tehtävissä. Automatisaatio ei poista suorittavaa työtä toimialalta.

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on teettänyt HAMK Edu -tutkimusyksiköllä selvityksen elintarvikealan koulutuksesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Alan yritykset ovat kärsineet viime vuosina osaajapulasta eikä tilanne tule helpottumaan tulevinakaan vuosina.

Suurin osa (77 prosenttia) kyselyyn vastanneista koulutusorganisaatioista (ammatillinen, amk, yliopisto) arvioi, että elintarvikealaan liittyvä koulutustarjonta on riittävää suhteessa yritysten tarpeisiin. Koulutuksenjärjestäjien mukaan ongelma on ennemminkin, että hakijoita koulutuksiin ei ole riittävästi ja että alan tutkinnon suorittaneet eivät hakeudu elintarvikealan tehtäviin.

– Elintarvikeala antaa mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä, joka turvaa Suomen huoltovarmuutta ja vastaa yhteiskunnallisiin kestävyyshaasteisiin. On tärkeää, että koulutuksenjärjestäjät ja yritykset tekevät yhteistyötä alan brändäämisessä niin, että nuorille välittyy oikea kuva elintarvikealasta, Työ ja osaaminen -edunvalvontakokonaisuuden johtaja Anne Somer Elintarviketeollisuusliitosta sanoo.

Selvityksessä koulutuksen palvelukykyä tarkasteltiin kolmella pääulottuvuudella: koulutuspalvelujen tarjonnalla ja vetovoimalla, koulutusorganisaation toimintaedellytyksillä sekä koulutuksen laadulla ja vaikuttavuudella.

Tulosten mukaan korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset palvelevat elintarvikealaa kohtuullisen hyvin. Yritykset ovat varsin tyytyväisiä korkeakoulujen koulutuksen tasoon, mutta ammatillisen koulutuksen palvelukyky vaihtelee enemmän.

– Kaikilla koulutustasoilla on parannettavaa työelämä- ja asiakaslähtöisyydessä. Yritysten tarpeiden pitäisi näkyä vahvemmin etenkin jatkuvan oppimisen tarjonnassa, Somer korostaa.

Koulutuksen laatu varmistettava kaikilla asteilla

Haastatelluista yritysedustajista valtaosan (noin 70 prosentin) mukaan ammatillinen koulutus tuottaa yritysten kannalta hyödyllistä perusosaamista, jonka taso on riittävä tai hyvä. Useat haastatelluista totesivat kuitenkin, että yrityksen toiminta on siinä määrin erikoistunutta, että ammatillinen tutkinto ei useinkaan tuota osaamista näihin tehtäviin, vaan työtehtävät opitaan työpaikalla.

– Yritykset kokevat, että korkeakoulujen ja ammattiopistojen toiminta on toisinaan varsin kankeaa suhteessa yritysten tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Toisaalta halukkuus tehdä yhteistyötä on suurta sekä yrityksissä että oppilaitoksissa, mikä luo hyvän perustan koulutuksen yhteiselle jatkokehittämiselle, Anne Somer toteaa.

Vuonna 2018 tuli voimaan uusi lainsäädäntö ammatillisesta koulutuksesta. Sen tarkoituksena oli uudistaa koulutus osaamisperustaiseksi, lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä vahvistaa työelämäyhteistyötä.

Elintarvikealan koulutuksesta nyt tehdyn selvityksen tuloksista käy ilmi, että yritysten näkökulmasta tarvitaan työelämäyhteistyön tiivistämistä sekä aktiivisempaa ja työelämäläheisempää otetta oppilaitosten toimintaan.

Yhteistyöhön kaivataan strategisempaa otetta, ja yritykset toivovat ensisijaisesti pitkäjänteistä ja syvällistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työelämän ja yritysten liiketoimintaympäristön tuntemus sekä kehittämis- ja muutostarpeiden tunnistaminen on saatava paremmalle tolalle.

– Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on otettava nyt seuraava askel yritysyhteistyön vahvistamiseksi. Koulutuksen rahoituksen pitää kannustaa yritysyhteistyöhön. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuusrahoitusta pitää lisätä, jotta oppilaitoksilla on aidot kannusteet tuottaa yritysten tarvitsemaa osaamista ja osaajia, Anne Somer vaatii.

Teknologia ei korvaa ihmistä kokonaan elintarvikealalla

Teknologinen kehitys vaikuttaa elintarviketeollisuuden yritysten toimintaan. Automatisaatio etenee, mutta ei tällä hetkellä kovin radikaalisti, koska toimenpiteitä on tehty jo paljon. Se tarkoittaa, että suorittava työ ei poistu kokonaan toimialalta tulevaisuudessakaan. Ammattiosaajia tarvitaan elintarvikkeiden valmistusprosesseissa edelleen.

Työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat elintarvikealalla. Myös elintarviketeollisuuden työtehtävien osaamisvaatimukset kasvavat, mutta se tapahtuu pääasiassa ammatillisen koulutuksen sisällä siten, että jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa.

Yritysten arvion mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joita suoritetaan perustutkinnon jälkeen, sekä tutkinnon osat ja muut osaamiskokonaisuudet kasvattavat merkitystään. Korkeakoulutettujen määrän ei ennakoida kasvavan elintarvikealalla merkittävästi.

– Nopealiikkeinen täsmäkoulutus on yrityksille tärkeää, ei se, tuottaako koulutus tutkinnon. Tärkeän perustan osaamisen päivittämiselle työn ja vaatimusten muuttuessa luovat työelämän perustaidot elintarvikealalla, kuten matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kielitaito sekä oppimiskyky, Anne Somer painottaa.

Selvityksen mukaan oppilaitosten pitäisi pyrkiä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen etenkin jatkuvan oppimisen palveluissa. Yritykset kouluttavat aktiivisesti työntekijöitään, ja julkisen koulutusjärjestelmän pitää pystyä tarjoamaan yrityksille niiden tarpeista lähteviä räätälöityjä palveluja.

FAKTALAATIKKO

• Suomessa toimii 2 000 elintarviketeollisuuden yritystä, jotka työllistävät yhteensä 40 000 henkeä. Yritysten välillinen vaikutus työllisyyteen on huomattava: yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää peräti kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.
• Alan tehtäviin valmistuu elintarvikealan tutkinnoista vuosittain noin 1 300 henkilöä, joista ammatillisia tutkintoja suorittaa noin 1 000, ammattikorkeakoulututkintoja 200 ja yliopistotutkintoja hieman yli 100 henkilöä.
• Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin mukaan elintarvikealan uuden työvoiman koulutustarve vuoteen 2035 mennessä jakautuu seuraavasti: ammatillisen koulutuksen saaneet 69 prosenttia, ammattikorkeakoulutuksen 18 prosenttia, yliopistokoulutuksen 10 prosenttia ja muun koulutuksen saaneet 3 prosenttia.
• ETL:n HAMK Edulla teettämä selvitys elintarvikealan koulutuksesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista oli ensimmäinen laatuaan. Siinä hyödynnettiin 47 oppilaitokselle tehtyä kyselyä sekä yrityshaastatteluja.

Lue lisää: Elintarvikealan koulutuksen palvelukykyselvitys

Kuva: Meira