Vireämmät kotimarkkinat avaisivat tietä kasvuun

EK:n tuoreen Suhdannebarometrin mukaan elintarvikeyritysten näkymissä lähikuukausille ei ole juuri tapahtunut muutosta loppuvuoteen 2018 verrattuna. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan lähes normaaliksi, joskin tilauskanta oli tammikuussa hieman keskimääräistä heikommalla tasolla. Myös vientiodotuksissa näkyy alavirettä.

Yritykset odottavat tuotannon kääntyvän varovaiseen kasvuun kevättalven aikana. Työvoiman määrän arvioidaan laskevan loivasti.

– Nyt tarvitaan yritysten myönteistä uskoa liiketoimintaan, jotta elintarvike- ja juomateollisuuden elinvoimaisuus säilyy. Viimeiset tiedot alan kannattavuudesta vuodelta 2017 osoittavat, että taloudellinen tilanne yrityksissä ei ole kovin hyvä, ETL:n johtaja Heli Tammivuori kommentoi.

Nenä pinnalla nipin napin

Kannattavuuden tunnusluvuista vuonna 2017 esimerkiksi koko toimialan sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli heikko 5,7 ja kokonaispääoman tuottoprosentti välttävä 3,6. Yritykset kykenivät suoriutumaan maksuistaan keskimäärin tyydyttävästi. Valopilkkuna puolestaan oli hyvällä tasolla pysytellyt omavaraisuusaste, 47 prosenttia.

Elintarvike- ja juomateollisuuden liikevaihto kasvoi vajaan prosentin. Tilastokeskuksen suhdannepalvelun mukaan liikevaihtoaan kasvattaneiden ja sitä supistaneiden yritysten vaikutus koko alan liikevaihdon kehitykseen on nollasummapeliä.

– Nenä pysyy juuri ja juuri pinnalla, koska alalla on hieman enemmän liiketoimintaansa kasvattaneita kuin supistaneita yrityksiä, Heli Tammivuori sanoo.

Yritysmäärää ei kannata kasvattaa mihin hintaan tahansa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi viime vuoden lopulla selvityksen toimialojen kannattavuudesta ja luovasta tuhosta Suomen tehdasteollisuudessa.

Raportin mukaan koko toimialan kannattavuus muuttuu yritysrakenteen muutoksen kautta. Heikosti kannattavien yritysten toiminnan supistaminen parantaa koko toimialan kannattavuutta, vaikka yhdenkään yrityksen kannattavuus ei muuttuisi.

Elintarvike- ja juomateollisuusyritysten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 1 700:sta 1 850:aan.

Heli Tammivuoren mukaan yritysten lukumäärän kasvu ei ole tuottanut liikevaihdon kasvua.

– Syy löytyy todennäköisesti siitä, että valtaosa aloittavista yrityksistä on pieniä. Uusien startup-yrittäjien kannustaminen alalle ei siis ole tae koko alan kannattavuuden parantamiseksi.

Matalan teknologian ala tarvitsee terveen kilpailuympäristön

Etlan raportissa toimialat ryhmiteltiin neljään sen mukaan, kuinka paljon alan yritykset keskimäärin käyttävät resursseja tuotekehitykseen ja tuottavat patentteja. Korkean teknologian toimialoiksi luokiteltiin mm. lääketeollisuus ja elektroniikkateollisuus. Näillä aloilla syntyy työpaikkoja uusien teknologioiden vauhdittamana ja työpaikkoja myös tuhoutuu vauhdilla.

Elintarvike- ja juomayritykset ovat Etlan jaottelun mukaan matalan teknologian yrityksiä. Tässä luokassa työpaikkojen määrä supistuu hitaasti ja markkinoille syntyy vain vähän uusia työpaikkoja. Työpaikkojen syntyminen on yhteydessä innovaatioihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Elintarvikeyritykset käyttävät vuosittain tuotekehitykseen noin 60 miljoonaa euroa eli noin 2,2 prosenttia alan jalostusarvosta.

– Patentteja on suhteellisesti ottaen vähän, mutta rekisteröityjä tavaramerkkejä, brändejä, sitäkin enemmän, Heli Tammivuori kertoo.

Hänen mukaansa elintarvike- ja juomateollisuuden elinvoiman tärkein kulmakivi ovat toimivat kotimarkkinat. Kotimaan kilpailuympäristön on tuettava brändinrakennusta ja innovointia.

– Yrityksillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet tuoda markkinoille kuluttajia kiinnostavia uusia tuotteita, investoida ja menestyä globaalissa kilpailussa. Vain siten ne pystyvät kasvamaan myös vientimarkkinoilla ja toimiala palaamaan takaisin kannattavan kasvun uralle.

Lue lisää

• EK:n Suhdannebarometri elintarviketeollisuuden näkymistä (pdf)
• Etlan selvitys toimialojen kannattavuudesta Suomen tehdasteollisuudessa (pdf)
• ETL:n tavoitteet hallitusohjelmaan 2019–2023: Turvataan yritysten mahdollisuudet menestyä