Valmisruokaa hyvällä omallatunnolla

Nälkä! Mistä saan ruokaa? Pitää mennä kauppaan: mikroaterioita, maksalaatikkoa, pizzaa, keittoja, salaatteja ja jälkiruokaa. Hmm – hyvää.

Kynnys valmisruuan syömiseen on madaltunut suomalaisten keskuudessa, mistä kertovat alan kotimaisen valmisruokamyynnin kasvuluvut. Valmis ruoka maistuu eikä sen syömistä tarvitse enää selitellä kenellekään. Yes, ei huonoa omaatuntoa!

Valmisruoka on trendi myös maailmanlaajuisesti. Se ottaa vauhtia kaupungistumisesta, tulojen kasvusta, kiireestä, ikääntymisestä ja ihmisten mukavuudenhalusta. Markkinat kasvavat kaikkialla: Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa.

Monet meistä ohjautuvat valmiin ruuan äärelle helpon saatavuuden vuoksi. Saatamme kokea ruokailun joskus vaikeaksi yhtälöksi. Yhdellä aterialla pitäisi ottaa huomioon monta muuttujaa, kuten ruuan hinta, imago, brändi, ilmastovaikutus, vastuullisuus, alkuperä, eettisyys, eläinten hyvinvointi, kemikaalien vaikutukset, kasvinsuojeluaineet, sesonki, pakkausmateriaalit… Vähemmästäkin hämmentyy.

Kulutus muuttuu hitaasti. Pelkän hinnan merkitys valintakriteerinä on jäämässä yhä useammin taka-alalle ja kuluttajaa kiinnostavat nyt ympäristötietoisuus, vastuullisuus ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu ”ready to eat” ja ”ready to heat” -ruoka, joka tarjoaa useille monipuolisempia aterioita kuin itse tulisi laitettua.

Yksi hyödyntää valmiita aterioita lounasruokana työpaikalla omien eväiden ohella, toinen hotkii täytetyn voileivän nälkäänsä junamatkan aikana, kolmas tuunaa itse keittonsa ja kastikkeensa paremmaksi. Hienoa on, että myös iäkkäämmät ihmiset kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia tuotteita ja kokoavat vaihtelevia aterioita itselleen ja perheelleen.

Elintarviketeollisuusliiton sisällä toimivan valmisruokateollisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Vaissi Oy:n toimitusjohtaja Maria Hanho kertoo, että valmisruoka on alkanut kiinnostaa uusia kuluttajaryhmiä. Esimerkiksi keski-ikäiset miehet ovat innostuneet kokeilemaan kasviskääryleitä, kun konsulentti on maistattanut niitä kaupassa. Uudentyyppinen tuote tutussa muodossa on helppo valinta kotiin vietäväksi.

Laadukas ruoka on eittämättä tärkeä hyvinvoinnin lähde Suomessa sekä ravitsemuksellisesti että merkittävänä työnantajana. Kaikki järkisyyt puhuvat kotimaisen ruoan puolesta, sillä työllisyysvaikutuksen lisäksi tiedetään, että suomalainen ruoka on globaalisti tarkasteltuna puhdasta ja turvallista. Saa tarkistaa Evirasta.

Voimme syödä hyvillä mielin eikä tarvitse aina eritellä luomu-, lähi-, koti- tai teollista ruokaa. Muutos lähtee yksilöistä pienin askelin ja nyt suunta on oikea.

Hollantilainen kollegani kertoi, miten hevosenlihaskandaalit ja dioksiinimunat ovat järkyttäneet hänen maanmiehiään. Moni on ryhtynyt tosissaan miettimään, mitä ruokaa ostaa, mistä ja kenen liiketoimintaa haluaa tukea.

Hollannissa valmisruokavalikoima koostuu pääosin kaupan omista private label -tuotteista, joiden valmistus kilpailutetaan vuosittain ja joissa hinta ratkaisee yleensä valinnan. Hintakilpailu kauppojen välillä on kovaa. Houkutus ruokapetoksiin maailmalla kasvaa.

Satavuotiaan Suomen kunniaksi lanseerattu Syödään yhdessä -kampanja toi saman pöydän ääreen erilaisia ihmisiä. Jatketaan samalla teemalla seuraavat sata vuotta ja voidaan hyvin. Ruoka on sosiaalinen liima ja hyvä seura saa ruoan maistumaan paremmalta.

Kirjoittaja toimii ETL:ssä Valmisruokateollisuusyhdistyksen asiamiehenä