Tärkkelysteollisuus selvitytti hiilijalanjälkensä

Tärkkelysteollisuusyhdistyksen tiedote

Kotimainen ohra- ja perunatärkkelys säästää ilmastoa

Kotimaisen tärkkelyksen hiilijalanjälki vaihtelee 500 grammasta 1 500 grammaan tuotekiloa kohti, mikä on tyypillinen taso kasviperäisille biotuotteille ja vähäinen useisiin vertailutuotteisiin nähden. Tuoreen selvityksen mukaan hiilijalanjälkeä voidaan kuitenkin edelleen vähentää parantamalla satotasoja, kehittämällä tuotantoprosesseja ja hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja.

Tärkkelystä käytetään elintarvikkeiden ainesosana. Lisäksi se on tärkeä raaka-aine paperi- ja pakkausteollisuudelle, jossa sillä voidaan korvata myös fossiilisia raaka-aineita.

Suomalaiset tärkkelysalan yritykset ovat teettäneet selvityksen tärkkelystuotteiden hiilijalanjäljestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä tutkimus kattoi tuotteiden koko elinkaaren aina raaka-aineen viljelystä lopputuotteisiin. Tavoitteena oli mitata, miten pitkälle ala on edennyt ponnisteluissaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja mihin toimiin sen kannattaa seuraavaksi ryhtyä.

Kotimaista ohra- ja perunatärkkelystä voi luonnehtia ilmastoa säästäväksi biotaloudeksi parhaimmillaan. Hiilijalanjälki vaihteli tuotteen ja jalostusasteen mukaan 500 grammasta 1 500 grammaan tuotekiloa kohden. Tulos on tyypillinen kasviperäisille biotuotteille ja vähäinen esimerkiksi paperin päällysteiden sideaineina käytettäviin latekseihin verrattuna.

Tutkimuksessa olivat mukana natiivitärkkelyksistä Altian ohratärkkelys sekä Finnamylin ja Evijärven Perunan perunatärkkelykset. Niiden lisäksi selvitettiin Chemigaten kuiva- ja märkämodifioitujen tärkkelysten hiilijalanjälkeä.

Tärkkelystuotteiden hiilijalanjälkeä mitattiin edellisen kerran Luken tutkimuksessa vuonna 2008. Siihen verrattuna natiiviohratärkkelyksen ilmastovaikutus on pienentynyt 31 prosenttia ja modifioitujen tärkkelysten 8,5–18 prosenttia.

Käyttökohteita elintarvikkeista metsäteollisuuteen

Tärkkelystä käytetään sellaisenaan leivonnassa ja ruuanvalmistuksessa sekä ainesosana useissa elintarvikkeissa parantamaan tuotteiden ominaisuuksia. Lisäksi tärkkelys on tärkeä raaka-aine paperi- ja pakkausteollisuudelle, joissa sillä on mahdollista korvata tai täydentää myös fossiilisia raaka-aineita.

Natiivia tärkkelystä voidaan edelleen modifioida, jolloin sen pääasiallinen käyttökohde on sideaineena paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Tällä hetkellä metsäteollisuus onkin suomalaisen tärkkelyksen suurin käyttäjä, sillä esimerkiksi paperinvalmistajat pyrkivät tietoisesti vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista raaka-aineista. Tärkkelykselle etsitään koko ajan myös uusia käyttösovelluksia sekä elintarvikkeissa että teknisessä käytössä.

Tärkkelyksen valmistusprosessien sivutuotteena syntyy arvokasta kasvivalkuaista ja kasviproteiinia sekä muita jakeita, joita kaikkia hyödynnetään ruoka-, rehu-, energia- tai lannoitekäytössä. Altia tuottaa tärkkelystä Koskenkorvan tehtaallaan integroituna etanolin valmistukseen.

Viljely kuormittaa eniten

Eniten eli noin puolet tärkkelystuotteiden ilmastokuormasta syntyy ohran ja perunan viljelystä. Viljelyn aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin vähentyneet olennaisesti lannoitteiden valmistuksen kehittymisen myötä. Ilmastovaikutus on pienin perunan viljelyssä, koska sen tärkkelyssato on suuri eikä perunaa tarvitse kalkita yhtä paljon kuin muita kasveja.

Viljelyn jälkeiseen ilmastokuormitukseen vaikuttavat tärkkelyksen prosessointiaste, prosessoinnissa käytettävät energianlähteet ja kemikaalit sekä kuljetukset.

Chemigaten kuivamodifiointilinjalla valmistettujen tuotteiden hiilijalanjälki on pienempi kuin märkämodifioitujen, mutta märkämodifioituja tuotteita pystytään käyttämään monipuolisemmin. Paperin ja kartongin valmistuksessa käytettävien yleisimpien synteettisten polymeerien hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna modifioitujen tärkkelysten hiilijalanjälkeen.

Tärkkelyksen valmistuksessa syntyviä sivutuotteita ei tässä tutkimuksessa laskettu täysimääräisesti hyvittämään hiilijalanjälkeä. Jos niin olisi tehty, tärkkelyksen hiilijalanjälki pienenisi entisestään. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet yritykset panostavat vahvasti kiertotalouteen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Yritykset jatkavat ilmastotoimiaan

Vaikka hiilijalanjälkitutkimukset eivät ole vielä eksakteja eivätkä täysin standardoituja ja eräitä komponentteja joudutaan laskennassa arvioimaan, tutkimukset antavat arvokasta tietoa kehittämiskohteista.

Tärkkelyksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää edelleen esimerkiksi parantamalla viljelyn satotasoa, kehittämällä teollisia prosesseja ja hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja. Näihin toimiin suomalainen tärkkelysteollisuus on jo sitoutunut.

Tutkimusta koordinoi Elintarviketeollisuusliitossa toimiva Tärkkelysteollisuusyhdistys, jonka jäseniä ovat Altia Oyj, Finnamyl Oy, Lapuan Peruna Oy, Evijärven Peruna Oy ja Chemigate Oy. Tutkimuksessa hyödynnettiin alan parhaita menetelmiä ja sen pohjana ovat soveltuvien osin olleet todelliset tuotantoketjusta kerätyt tiedot.

Lisätietoja:

• Tärkkelysteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ossi Paakki, Finnamyl Oy, puh. 0500 860 043, ossi.paakki(at)finnamyl.fi
• Sales director Jukka Sala, Altia Oyj, puh. 040 501 7489, jukka.sala(at)altiacorporation.com
• Toimitusjohtaja Tom Schauman, Chemigate Oy, puh. 040 728 5014, tom.schauman(at)chemigate.fi
• Toimitusjohtaja Mika Antila, Evijärven peruna Oy, puh. 040 511 1343, mika.antila(at)evipe.com
• Tutkija Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6539, frans.silvenius(at)luke.fi

Lue lisää tärkkelyksestä Starch Europen nettisivuilta