Avainsana: Ruokapetos

Elintarvikkeet ovat petoksille altis tuoteryhmä. Euroopan petostentorjuntavirastolle Olafille raportoitujen elintarvikepetosten määrä kasvoi vuosina 2016–2019 hurjat 85 %. Helsingin yliopiston ELIPET-hankkeen tutkimuksessa joka kolmas ruoka-alan toimija kertoi kohdanneensa petoksellista toimintaa. Elintarvikepetokselle ei ole vielä olemassa virallista määritelmää, mutta Euroopan komission elintarvikepetosepäilyn määritelmää soveltaen sillä tarkoitetaan edun saavuttamiseksi tehtyä tahallista, petoksellista tekoa. Petoksentekijät toimivat pääasiassa taloudellisen hyödyn […]

Viime vuosina elintarvikepetokset ovat nousseet keskustelunaiheeksi yhä useammin. Elintarvikepetokset ovat rikoksia, joissa esimerkiksi tuotteen alkuperämaa tai päiväys ilmoitetaan tahallisesti väärin, tuotteessa käytetään tahallisesti eri raaka-ainetta kuin sen pakkauksessa on ilmoitettu tai tuotetta on laimennettu ilmoittamatta siitä ostajalle. Elintarvikepetoksia tehdään ja havaitaan ympäri maailmaa, myös Suomessa. ETL:n asiantuntijoiden koostamassa Q&A-materiaalissa käydään läpi, mitä elintarvikepetoksilla tarkoitetaan, miten […]

Elintarvikepetokset puhuttavat julkisuudessa. Myös elintarvikeyrityksissä ne kuuluvat huolta aiheuttaviin nouseviin teemoihin. Tietoisuuden parantaminen on keskeinen tekijä petosten torjunnassa. Elintarvikepetoksella tarkoitetaan taloudellisesti motivoitunutta elintarvikkeen myyntiä väärillä tiedoilla. Klassinen esimerkki Suomessa on puolalaisen mansikan myyminen suonenjokisena mansikkana. – Tällaisissa alkuperäväärennöksissä kuluttajiin ei periaatteessa kohdistu terveysriskiä, mutta ruuan alkuperään sisältyy aina vahva arvolataus, Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi sanoo. […]