Ruoka houkuttaa petoksentekijöitä

Elintarvikkeet ovat petoksille altis tuoteryhmä. Euroopan petostentorjuntavirastolle Olafille raportoitujen elintarvikepetosten määrä kasvoi vuosina 2016–2019 hurjat 85 %. Helsingin yliopiston ELIPET-hankkeen tutkimuksessa joka kolmas ruoka-alan toimija kertoi kohdanneensa petoksellista toimintaa.

Elintarvikepetokselle ei ole vielä olemassa virallista määritelmää, mutta Euroopan komission elintarvikepetosepäilyn määritelmää soveltaen sillä tarkoitetaan edun saavuttamiseksi tehtyä tahallista, petoksellista tekoa.

Petoksentekijät toimivat pääasiassa taloudellisen hyödyn perässä ja hyödyntävät haavoittuvat tilanteet aiheuttamistaan vaaroista ja riskeistä piittaamatta. Terveysvaaran ja eläintautiriskien lisäksi petoksellinen toiminta lisää epäreilua kilpailua ja epäluottamusta alan yrityksiä, viranomaisia ja muita toimijoita kohtaan. Ruokarikokset voivat myös vaikeuttaa vientiä ja vaikuttaa jopa valtion maabrändiin.

Arvokkaat raaka-aineet houkuttelevat

Keinoja harhauttaa tai pettää tuotteen ostajaa on monia, joten rikos voi tapahtuma missä tahansa tuotantoketjun vaiheessa. Elintarvikepetos voi olla tuotteen tai aineisosan laimentamista, korvaamista, laitonta parannusta tai väärentämistä. Myös tahallinen ainesosien tai tietojen piilottaminen, pakkausmerkinnöillä erehdyttäminen tai harmaiden markkinoiden käyttö ovat tapoja tehdä elintarvikepetos.

Usein rikollinen toiminta liittyy tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.

Petoksentekijöille houkuttelevimpia tuotteita ovat kalliit tuotteet ja raaka-aineet, kuten alkoholi ja eläinperäiset tuotteet. Myös esimerkiksi luomulaatuiset tuotteet ovat rikosten kohteina. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kaikenlaisia ruokatuotteita voidaan väärentää.

Yhteistyöllä rikoksia vastaan

Petoksiin puututaan sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Muun muassa EU:n Pellolta pöytään -strategiaan on kirjattu petosten havainnointi- ja torjuntakyvyn vahvistaminen, tietopuutteiden havainnointi ja korjaaminen sekä rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen.

Elintarvikepetosten ehkäisemisessä yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on tulevaisuudessa avainasemassa. Sama tuote saattaa kiertää raaka-aineen jalostuksen ja prosessoinnin aikana eri maiden välillä ja kautta, jolloin tuotteen jäljitettävyys on haasteellista. Jatkossa panoksia tarvitaan siis myös lainsäädäntöön, jolla tuotteen todellinen alkuperä voidaan vahvistaa.

Suomessa huhtikuussa 2021 voimaan tullut uusi elintarvikelaki puuttuu puolestaan aiempaa enemmän elintarviketurvallisuuden lisäksi myös petokselliseen toimintaan. Laki antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet tunnistaa ja ehkäistä rikoksia muun muassa toimijan luotettavuuden selvittämisellä.

Apua arjen petostentorjuntaan

Mitä ruoka-alan yritys voi tehdä suojautuakseen elintarvikepetoksilta? Raaka-aineiden jäljitettävyyden ja valvonnan sekä yhteistyökumppanien arvioinnin lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää eettisiin ohjeistuksiin (code of conduct) sekä whistle blowing -käytäntöihin.

Yrityksille on myös kehitetty apuja petosteentorjuntakykynsä arviointiin. SSAFE-yhteisön kehittämää ilmainen Food Fraud Vulnerability Assesment -työkalua voivat hyödyntää kaikenkokoiset yritykset.

Artikkelissa on hyödynnetty taustana Elintarvikepäivässä 2021 puhuneiden Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtajan Ville Itälän, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajan Sebastian Hielmin ja Wageningenin yliopiston Professor of Food Authenticity and Integrity Saskia van Ruthin esityksiä.

Kuva: 123rf.com