Ruokahävikin vähentämiseen ehdotetaan uutta tiukempaa EU-lainsäädäntöä

Euroopan komissio haluaa tehostaa ruokahävikin vähentämistä EU:ssa. Osana vihreän kehityksen ohjelmaa jäsenmaat laitetaan seuraamaan myös maaperän terveyttä. ETL tähdentää, ettei uusi lainsäädäntö saa kasvattaa hallinnollista taakkaa.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun alussa lainsäädäntöehdotuksen, jonka mukaan elintarviketeollisuuden pitäisi vähentää ruokahävikkiä 10 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vähittäiskaupassa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa vastaava vähennystavoite olisi yhteensä 30 prosenttia.

EU:n jäsenmaiden olisi lisäksi parannettava hävikin vähentämiseen kannustavaa tiedotusta sekä järjestettävä rahoitusta ja koulutusta. Vanhentuva ruoka tulisi jäsenmaissa lahjoittaa ensisijaisesti ihmisravinnoksi.

Lainsäädäntöteknisesti komission ehdotuksessa on kyse jätepuitedirektiivin muuttamisesta.

– Suomalainen elintarviketeollisuus on sitoutunut vähentämään elintarvikejätettä. Useat elintarvikeyritykset tekevät jo konkreettisia toimia ruokahävikin vähentämistavoitteen saavuttamiseksi käyttämällä vuoden 2015 lähtötasoa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón muistuttaa.

– Nyt on tärkeää varmistaa, että komission ehdottama tiukempi sääntely on linjassa kansainvälisten tavoitteiden kanssa eivätkä uudet tavoitteet heikennä ruokahävikin vähentämiseksi jo toimiin ryhtyneiden elintarvikeyritysten asemaa, hän painottaa.

Lainsäädännön jatkovalmistelussa Suomen pitää varmistaa, että komissio kerää jäsenvaltioista riittävän luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot elintarvikejätteestä niin lähtötasosta kuin sitä seuraavilta vuosilta.

Direktiivi seuraamaan maaperän terveyttä

Komission heinäkuussa julkaisemaan luonnonvarojen kestävän käytön toimenpidepakettiin sisältyi myös ehdotus uudesta maaperädirektiivistä, jolla seurattaisiin maaperän tilaa jäsenmaissa sekä esimerkiksi maaperän kestävää käyttöä maataloudessa. Seurannan kohteena olisi myös maan käyttöönotto. Jäsenmaiden olisi raportoitava seurannan tuloksista säännöllisesti.

Maaperän terveyden seuraamiseksi direktiiviehdotukseen on sisällytetty muun muassa erilaisia indikaattoreita. Niitä olisivat esimerkiksi eroosio, maan orgaaninen hiili, tiivistyminen, ravinneylijäämä, maaperän saastuminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen.

– Maaperän roolin tunnistaminen laajasti sekä yhteisten EU-tason indikaattoreiden kehittäminen maaperän tilan arviointiin on tärkeää luonnon monimuotoisuus- ja ympäristökysymyksissä. Huolta aiheuttavat kuitenkin direktiiviehdotukseen sisältyvät yksityiskohtaiset velvoitteet maaperän tilan seurannasta ja raportoinnista, Satumaija Levón toteaa.

– Lainsäädäntöä toimeenpantaessa on katsottava tarkkaan, ettei tiedon kerääminen lisää hallinnollista taakkaa eikä vie resursseja varsinaisten toimenpiteiden toteuttamiselta. Suomessa on lisäksi varmistettava, että alkutuotannolle on osoitettu riittävästi kehittämisrahoitusta esimerkiksi viljelytekniikoiden parantamiseen ja uusien viljelykasvien käyttöönottoon, hän sanoo.

—-

Heinäkuussa julkaistu toimenpidepaketti on osa Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen sisältämien strategioiden toimeenpanoa. Lainsäädäntöehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvostossa ja parlamentissa syksyllä 2023. ETL seuraa ehdotusten etenemistä ja vaikuttaa sääntelyn jatkovalmisteluun.

Lue lisää:

• Komission 5.7.2023 julkaisema ehdotus jätepuitedirektiivin muuttamisesta
  
• Komission 5.7.2023 julkaisema ehdotus uudeksi maaperädirektiiviksi

Kuva: Mostphotos