Mikko Käkelä: Kotipesä kuntoon, ruokaviennillä vahvuutta kotimarkkinaankin
Kirjoittanut: Mikko Käkelä
Julkaistu:
Kirjoittanut: Mikko Käkelä
Julkaistu:
Ruoka-alan elinvoima, kasvu ja investoinnit vaativat luottamusta tulevaan. Viennillä saataisiin vahvuutta kotimarkkinaankin niin, että Suomi voisi olla kokoaan suurempi ruoka-aitta, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.
Suomalaisella ruoka-alalla on merkittävästi investointihalukkuutta ja potentiaalia kasvuun. Vastuullisuuden ja ympäristöarvojen trendit suosivat nekin alaa, mutta toimintaympäristö kotimaassa ei tällä hetkellä tarjoa selkeää näkymää tulevaisuuteen.
Elintarvikeyritykset tekevät investointeja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ennustettavuus on avainasemassa investointipäätöksiä tehtäessä. Vuodelle 2022 investointeja suunniteltiin 1,1 miljardin euron arvosta, mutta toteutuneet investoinnit olivat hieman yli 400 miljoonaa euroa.
– Syyksi yritykset kertoivat toimintaympäristön epävarmuuden ja näkymien puutteen. Tänäkin vuonna on jo nähty suunniteltujen investointien pienentämistä tai perumista. Tällainen trendi on erittäin valitettava, Käkelä harmittelee.
Elintarviketeollisuudessa kustannuspaineet ovat edelleen korkealla. Yritysten tuotantopanosten hinnat nousivat keskimäärin 22 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022.
Käkelä listaa kotipesän muita haasteita:
– Korkealla pysyvät korot haastavat yritysrahoitusta. Energiakriisi voi nostaa päätään myös ensi talvena, etenkin Euroopassa. Ruuan hintaa nostavat pistemäiset veroratkaisut, esimerkiksi kaavailtu terveysvero. Muutos kuluttajakäyttäytymisessä. Osaajapula.
– Kaikki nämä heijastuvat yritysten päätöksiin esimerkiksi investoinneista. On vaikutettava niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissämme, hän korostaa.
Hyvässä toimintaympäristössä poliittinen päätöksenteko on pitkäjänteistä.
– Nyt päätöksiä tehdään sykäyksittäin. Yksi hallituskausi on liian lyhyt aika suunniteltaessa kymmenien miljoonien investointeja.
Hyvässä toimintaympäristössä elintarvikeyrityksiä myös kannustetaan tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tuetaan osaajien kouluttamista aktiivisella yritysten ja oppilaitosten vuoropuhelulla. Luotetaan itsesääntelyn ja vapaaehtoisuuden voimaan. Verotuksen pitää olla ennakoitavaa ja kilpailuneutraalia.
– Yritykset haluavat tehdä vastuullista liiketoimintaa, Käkelä vakuuttaa.
– Yksi hyvä tapa kiinnittää kotipesän asioihin huomiota on ehdottamamme ruoka-alan kasvuohjelma. Suomalainen laadukas ruoka luo hyvinvointia Suomeen, ja siitä riittää vietäväksikin.
Käkelän mukaan viennillä saataisiin vahvuutta kotimarkkinaankin. Suomi voi olla kokoaan suurempi ruoka-aitta.
Viennin kasvun avulla saadaan suomalainen ruuantuotantokapasiteetti käyttöön täysimääräisesti. Siitä hyötyvät koko ruokaketju ja yhteiskunta. Elintarvikealan liikevaihto vuonna 2022 oli arviolta reilut 13 miljardia ja viennin arvo 2,2 miljardia.
Edellytyksiä kasvuun löytyy, sillä suomalainen elintarviketeollisuus esimerkiksi käyttää suhteellisesti eniten rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan EU:ssa.
– Meillä on laadukkaita raaka-aineita, innovatiivista jalostavaa teollisuutta ja hyvä maine kansainvälisillä markkinoilla. Haluaisin nähdä Suomen kokoaan suurempana ruoka-aittana, Käkelä visioi.
Mitä sitten pitäisi vielä tehdä?
– Toimintaympäristön ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys sekä kansainvälinen kilpailukyky ovat olennaisia myös vientipanostusten kannalta. Vientipanostukset ovat yritykselle investointi.
– Elintarvikeviennin tukemisen pitää olla paremmin resursoitua ja koordinoitua ja roolien selkeämmät, Käkelä sanoo.
Yhteisten standardien ja digitaalisten työkalujen avulla Suomessa kehitetään jo dataan perustuvaa mallia, jolla varmistetaan ruokaketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys myös kansainvälisille asiakkaille.
Käkelä sanoo, ettei enää riitä, että hienolla markkinointimateriaalilla kerrotaan, miten Suomessa on puhdasta vettä ja laadukkaat raaka-aineet.
Datan avulla pystymme näyttämään konkreettisesti esimerkiksi, millä pelloilla esimerkiksi kaura on viljelty, mitä lannoitteita on käytetty, missä vilja on jauhettu, miten se on kuljetettu, mikä on tuotteen hiilijalanjälki, miten pakkaus kierrätetään ja millainen on tuotteen ravintosisältö.
Kuluttaja voi pakkauksessa olevan 2D-koodin avulla halutessaan lukea tiedot ostopäätöstä tehdessään.
– Resepteillämme suomalainen ruoka-ala ja elintarvikevienti saadaan lähtemään kasvuun.
Mikko Käkelän haastattelu on julkaistu Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä (MustRead) 28.3.2023
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset