Suomalainen ruoka-ala on näyttänyt kyntensä siinä, miten selvitään yllättävistä käänteistä ja kriisiajoista. Toimintakyvyn varmistaminen poikkeuksellisina aikoina vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kesken. Tällä hetkellä päällä olevan ruokaketjun kustannuskriisin lisäksi kyberuhat ja alalle ujuttautuva rikollisuus nostavat päätään. Puhumattakaan varautumisesta mahdollisiin energian saatavuushaasteisiin, joita kohdattaneen jo loppukesästä.
Tosiasia on, että erilaiset kriisit ovat alati läsnä maailmassa emmekä pääse niistä eroon. Voimme kuitenkin – ja meidän pitää – varautua niin pitkäkestoisiin kuin lyhyemmän aikavälin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten pandemioihin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin.
Suomessa on satsattu huoltovarmuuteen jo vuosikymmeniä, mutta viimeistään koronapandemia ja tuoreimpana Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet huoltovarmuuden päivänpolttavaksi aiheeksi.
Elintarviketeollisuus on kiinteä osa turvallisuutta
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan etenkin lyhyemmät, äkisti ilmaantuvat kriisit ovat uhka huoltovarmuudelle. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että suomalaisilla ovat käsissään kriiseistä selviämisen avaimet.
Vastatakseen uhkiin Huoltovarmuuskeskus rakentaa varautumista ja hakee ratkaisuja yhdessä yhteiskunnalle kriittisten alojen yritysten kanssa, jotka käytännössä mahdollistavat huoltovarmuuden.
Suomen vahvuus varautumisessa onkin juuri toimiva ja tuloksellinen yhteistyö eri sektoreiden yritysten, toimijoiden ja julkisen sektorin kanssa. Esimerkiksi ruoka-alalle keskeisiä huoltovarmuuskumppaneita ovat elintarvikeyritykset, päivittäistavarakaupan ketjut ja alkutuotanto.
Känkäsen mukaan elintarvikeketju oli yksi toimivimmista sektoreista, kun koronapandemia jylläsi voimakkaimmillaan Suomessa. Elintarvikealalle ovat tyypillisiä jo valmiiksi tiukat laatukriteerit, säntillinen toiminnan ohjaus, tuoteturvallisuus sekä häiriötilanteiden hyvä hallintakyky.
Ruokaketjun kustannuskriisi otettava vakavasti
Sota Ukrainassa näkyy suomalaisessakin elintarvikehuollossa. Se tarkoittaa kustannusten nousua, saatavuusongelmia ja geopoliittista epävarmuutta. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin elintärkeä tavoite on kustannuskriisin saaminen hallintaan yhdessä koko arvoketjujen kanssa. Ruuan korkea kotimaisuusaste on perinteisesti ollut Suomen vahvuus, ja siitä on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin.
Kattavasta varautumisesta ja huoltovarmuuden antamasta pelivarasta huolimatta Känkänen kehottaa ottamaan kustannuskriisin vakavasti. Kriisi on elintarvikealalle vakava häiriötilanne. Alaa ei pidä ajaa äärimmilleen, vaan sille täytyy antaa tukea ja sen toimijoita kuunnella.
Vain omavarainen ja elinvoimainen elintarvikesektori pystyy turvaamaan huoltovarmuuden.
Kyberuhat vaativat yhä parempaa varautumista
Digitalisaatio muuttaa yrityksiä voimakkaasti, ja digitaalisuudesta on tullut kiinteä osa liiketoimintaa.
Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Perttu Halosen mukaan digitalisaatio tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia, joiden riskienhallintaa pitää tarkastella huolellisesti. Yritysten on tärkeä ymmärtää, mihin riskit kohdistuvat ja mitä ne voivat pahimmillaan aiheuttaa.
Kyberturvaa voi verrata vakuutukseen, jonka tärkeyden ymmärtää usein vasta vahingon sattuessa. Sen lisäksi, että yrityksissä mietitään, paljonko kyberturva tulee maksamaan, on syytä kysyä, mitä maksaa, jos tähän turvaan ei kiinnitetä huomiota.
Halosen mukaan elintarvikealalla tarvitaan lisää panostuksia kyberuhkiin varautumiseen, vaikka kyberosaamista on jo toki kehitetty ja parannettu muun muassa ohjelmistokehityksen, kyberturvallisuusarkkitehtuurin ja tiedon jakamisen saralla.
Tänä vuonna valmistuvat toimintaohjeet kyberpoikkeaman hallinnasta elintarviketuotannon ja -jakelun toimijoille. Vuonna 2023 toteutetaan pilottiharjoitus elintarvikeketjun kyberturvallisuudesta. Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa, miten elintarvikeala sitoutuu kehittämään kriisinsietokykyään kyberturvallisuuden näkökulmasta.
Realismi ja rehellisyys Suomen valtteja
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll arvioi Suomen turvallisuutta neljän kategorian kautta: tilanteen, tunteen, sietokyvyn sekä kulttuurin ja tapojen.
Tilanne kertoo siitä, miten asiat oikeasti ovat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tunteessa taas on kyse siitä, miten koemme turvallisuuden. Se linkittyy muun muassa viestintään ja omiin arvoihimme.
Sietokyky kuvaa, kuinka hyvin kestämme poikkeuksellisia aikoja ja epävarmuutta, kun kaikki ei aina toimi niin kuin pitäisi. Kulttuuri ja tavat puolestaan näyttäytyvät omassa perinteisessä käsityksessämme siitä, miten ja mitä lainsäädännöllä ohjataan kriisitilanteissa.
Limnéllin mielestä on hienoa, että Suomessa turvallisuutta lähestytään realismin pohjalta ja asioista puhutaan rehellisesti. Meillä varaudutaan, ei hyssytellä. Vaikka turvallisuusympäristössä on tapahtunut huolestuttavia käänteitä ja edessä on kovia haasteita, turvallisuuteemme panostetaan paljon. Suomessa ei tarvitse olla huolissaan!
Ruoka-alan rikollisuutta kitketään
Rikollisuus on nykypäivää ruoka-alallakin. Sitä ilmenee laajasti sekä kasvi- että eläinsektorilla kaikkialla EU-maissa. Suomessa elintarvikealan rikollisuutta esiintyy vähemmän kuin eurooppalaisessa ruuantuotannossa, mutta rikollisuuden uhkan kanssa on oltava tarkkana täälläkin.
Yksi väline rikollisuuden kitkemisessä on tilannekuva, jota pyritään kehittämään koko ajan paremmaksi. Ruokavirasto perusti viime kesänä yhdessä aluehallinnon ja ELY-keskusten kanssa ympäristöterveyden valvontaverkoston, jonka tehtävänä on valvoa ruokaturvallisuutta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti jakamaan tietoa vallitsevasta tilanteesta Suomessa sekä kouluttaa tullia ja poliisilaitoksia elintarvikealasta.
Rikollisuus voi linkittyä ruokaketjussa moneen kohtaan, esimerkiksi tuotantoeläinten kohteluun ja teurastukseen, rehujen ja siementen tuotantoon, pakkausmerkintöihin, myyntiin ja markkinointiin tai vaikkapa liiketoimintaan yleisesti.
EU:n mittakaavassa isoja ongelmia ovat siemenkauppa ja lannoitteet, joihin saatetaan sekoittaa jotakin niihin kuulumatonta. Perusteetonta maataloustukien nostamista on tapahtunut EU-maista myös meillä ja kasvinsuojeluaineiden väärentämisestäkin on esimerkkitapaus. Suurimpia vaaran paikkoja Suomessa ovat kuitenkin kalatuotteiden valmistus tai eläinten teurastus ilman asianmukaista valvontaa sekä ulkomaisten tuotteiden myyminen kotimaisina.
*****
Artikkeli kokoaa mm. Janne Känkäsen, Perttu Halosen ja Jarno Limnéllin näkemyksiä kriiseistä, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. He käyttivät aiheista puheenvuoron Elintarvikepäivässä toukokuussa 2022.
Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä toimiva elintarviketeollisuuspooli on osa Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektoria, johon kuuluvat elintarviketeollisuuspoolin lisäksi alkutuotantopooli, kauppa- ja jakelupooli sekä kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta. Poolien tavoitteena on taata ruuan saatavuus vakavista häiriötilanteista tai poikkeusoloista huolimatta. Elintarviketeollisuuspoolin muodostavat huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi luokitellut elintarviketeollisuuden yritykset.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset