Kauppasodan luomat uhkakuvat suomalaisen ruuan viennille eivät toteutuneet vuonna 2025. Ruokaa vietiin reilu 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Aiempien vuosien tapaan vienti suuntautui eniten EU-alueelle. Kasvua oli muun muassa meijerituotteiden, lihan, makeisten, rasvojen ja muiden elintarvikkeiden viennissä, ja kasvu tuli nimenomaan jalostettujen elintarvikkeiden puolelta arvon nousun myötä.
Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan suomalaista ruokaa vietiin 2,4 miljardilla eurolla vuonna 2025. Vuoteen 2024 verrattuna vienti kasvoi arvoltaan 5,5 prosenttia, mutta laski määrältään 6,8 prosenttia, koska painoltaan suurimman vientituotteen eli kauran vienti väheni merkittävästi.
Jalostettujen elintarvikkeiden vienti kasvoi arvoltaan seitsemän prosenttia ja pysyi määrältään samana. Maataloustuotteiden viennin arvo kasvoi kuusi prosenttia ja viennin määrä laski 15 prosenttia.
Elintarviketeollisuuden viennin kilohinta kasvoi lähes kahdeksan prosenttia ja oli 2,4 euroa.
– Jalostettujen elintarvikkeiden vienti kasvaa nyt hyvää tahtia! Kasvun takana on pitkäjänteisiä vienti-investointeja ja myös yleistä ruuan hinnan nousua Euroopassa sekä maailmalla. Ruokavienti on kuitenkin kasvanut inflaatiota nopeammin, joten se ei kasvua yksinään selitä, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail kiteyttää.
Maitotuotteet kattavat lähes viidenneksen Suomen ruokaviennistä
Vuonna 2025 Suomalaisen ruokaviennin merkittävin tuoteryhmä olivat maitotuotteet, joita vietiin 550 miljoonalla eurolla.
Seuraavaksi tärkeimmät tuoteryhmät olivat alkoholi- ja virvoitusjuomat (263 milj. euroa), tuore ja jalostettu kala (239 milj. euroa), lihatuotteet (191 milj. euroa), makeiset (183 milj. euroa) ja muut elintarvikkeet (158 milj. euroa). Muihin elintarvikkeisiin kuuluvat esimerkiksi valmisruuat, teet, kahvit ja mausteet.
Tarkemmalla tuoteryhmätarkastelulla eniten kasvoivat voin ja muun maitorasvan, paahdetun kahvin ja suklaan vienti.
Kauppasodan uhkakuvat eivät toteutuneet
Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna huomattavasti ja oli yli 560 miljoonaa euroa. Viro säilyi toiseksi suurimpana kohteena (217 milj. euroa) ja Saksa kolmantena (154 milj. euroa).
Muita merkittäviä vientikohteita olivat Ranska (133 milj. euroa), Alankomaat (125 milj. euroa), Puola (115 milj. euroa), Tanska (107 milj. euroa) ja Kiina (78 milj. euroa).
EU on Suomelle elintarvikkeissa selkeästi tärkein vientikohde. Sinne suuntautui viime vuonna 72 prosenttia ruokaviennistämme. Vienti Kiinaan laski, mutta samaan aikaan vienti Etelä-Koreaan (32 milj. euroa) ja Japaniin (28 milj. euroa) kasvoi. Yhdysvaltoihin vienti kasvoi miljoonalla eurolla ja oli viime vuonna 31 miljoonaa euroa.
– Kauppasodan uhkakuvat eivät toteutuneet ja elintarviketeollisuuden vienti kasvoi vuonna 2025. Tätä kehitystä suojeli vahva eurooppalainen kotimarkkina ja Yhdysvaltoihin kohdistuvan viennin vähyys, Ismail kommentoi.
Ruuan kauppatase jatkoi heikentymistään
Ruuan kauppatase (vienti miinus tuonti) heikkeni edelleen vuonna 2025 ja oli 4,1 miljardia euroa negatiivinen. Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi 4 prosenttia ja oli peräti 6,55 miljardia euroa. Siitä jalostettujen elintarvikkeiden osuus oli 4,9 miljardia euroa. Niiden tuonnin kasvuvauhti oli kolme prosenttia.
Eniten tuotiin alkoholi- ja virvoitusjuomia, tuoretta ja jalostettua kalaa, maitotaloustuotteita sekä muita elintarvikkeita, kuten makaronia, kahvi- ja teevalmisteita sekä mausteita ja kastikkeita.
– Suomalainen ruokaketju tarvitsee lisää euroja, mikä mahdollistaa koko ruokaketjun kasvun ja kannattavuuden. Kauppataseen heikkeneminen vähentää ruokaketjun rahamäärää, Ismail kertoo.
Ruuan kauppatase on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2021 Suomesta vietiin ruokaa 1,8 miljardilla eurolla ja sitä tuotiin tänne 5 miljardilla eurolla eli kauppatase oli 3,2 miljardia euroa negatiivinen. Vuonna 2025 kauppataseen kuilu on 900 miljoonaa euroa enemmän.
Elintarviketeollisuudessa on suuri kasvupotentiaali
Kotimaisen elintarviketeollisuuden on tärkeää kasvattaa osuuttaan kotimarkkinoilla, mutta kauppatasetta on syytä parantaa myös viennin ja tuonnin näkökulmasta. Yrityksillä on suuri kasvupotentiaali, mutta sitä tulee tukea alan sääntelyllä.
– Viennin kehittäminen on pitkäjänteistä. Vientihankkeiden pysyvyys on turvattava yli vaalikausien, millä varmistetaan jatkuvuus alalla. Samalla on myös syytä pitää huolta alan kilpailukyvystä. Ruokateollisuuden toimintaedellytyksiä pitää vaalia sääntelyllä eikä kampittaa, Bate Ismail korostaa.
EU on maailman suurin ruokaviejä, joka vie elintarvikkeita 190 miljardin euron edestä.
– Suomella ja suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on tulevaisuudessa kaikki edellytykset toimia kokoaan suurempana ruoka-aittana Euroopassa ja maailmalla eli olla edelläkävijä puhtaamman, turvallisemman ja vesitehokkaamman ruokamaana.
Katso myös elintarvikkeiden vienti- ja tuontitilastot ETL:n sivuilla
Lisätietoa
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset