EU:n seuraavat siirrot ratkaisevat ruoka-alan kasvun edellytyksiä

Euroopan komission toimikausi on kääntynyt jälkipuoliskolle, ja katseet ovat jo siinä, mitä ennen kauden päättymistä ehditään saada aikaan. Ruoka-alan kannalta pöydällä on paljon: kilpailukykyä, ruokaturvaa, vettä, dataa, tekoälyä, kiertotaloutta ja uusia innovaatioita.

Nyt ratkaistaan, millaiset eväät EU antaa ruoka-alan kasvulle ja uudistumiselle.

Euroopan unionin tilaa käsittelevässä linjapuheessaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi läpi tulevia EU-hankkeita. Tavoiteaikatauluja linjattiin jo viime keväänä sitouttamalla keskeiset EU-päätöksentekoelimet One Europe, One Market -tiekartan tärkeimpiin tavoitteisiin. Askelmerkit täydentyvät vielä lokakuussa julkaistavalla työohjelmalla vuodelle 2027.

Mitä EU:n viimeisimmissä linjauksissa on tarjolla ruoka-alalle?

Ilmastotavoitteissa EU:n on määrä pysyä aiemmin linjatuissa tavoitteissa, mitä myös suomalainen elintarviketeollisuus tukee.

Ruoka- ja vesiturvan strateginen merkitys nousi odotetusti esiin kesän helleaaltojen ja raivokkaasti riehuneiden metsäpalojen jälkeen. Viljelijöiden riskinhallintaa ja vakuutusturvaa halutaan kehittää, ja veden saatavuuden turvaamiseen tullaan esittämään toimia.

EU:n agri-food-politiikan onnistuminen mitataan lopulta siinä, vahvistaako se koko ruokaketjun mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan, uudistumiseen ja kasvuun.

Vesi on myös elintarvikkeiden ja juomien jalostuksessa keskeinen raaka-aine. Puhtaan veden turvattu saatavuus on teollisuudelle toiminnan perusedellytys, jotta kuluttajan pöytään pystytään tuottamaan ruokaa ja varmistamme huoltovarmuus.

Maatalous- ja elintarvikeala, agri-food, on yksi viidestä toimialasta, jotka komissio on tunnistanut erityisen lupaaviksi tekoälyn kannalta (muut neljä ovat terveydenhuolto, liikenne, korkean teknologian valmistus sekä puolustus- ja avaruusala). Komissio tulee esittämään siitä marraskuussa uusia aloitteita, joita elintarviketeollisuuskin odottaa.

Ruokaketjun datan hyödyntäminen lisäarvon luomiseksi on uudistumisen ja kasvun keskeisiä painopisteitä. Aiheen parissa on tehty jo yhteistyötä, ja Suomessa julkaistiin elokuussa selvitys ruoka-alan datataloudesta. Elintarviketeollisuusliitto edistää data-asiaa sekä kotimaassa että EU-tasolla.

Brysselissä riittää ruoka-alalla vaikutettavaa

Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijoiden EU-työpöydillä on toki paljon muutakin kuin unionin linjapuheissa ja -tiekartoissa esiin nostettuja teemoja.

Alkusyksyn vaikuttajatapaamisissa Brysselissä olemme vieneet viestejä elintarvikejalostuksen ja -innovaatioiden huomioimisesta EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä ja EU:n kilpailukykyrahastoa koskevissa ratkaisuissa.

Kiertotaloussäädökseen puolestaan kohdistuu odotuksia esimerkiksi biokaasun tuotannon edistämisestä osana tehokasta ravinnekierrätystä. Tavoitteemme on myös, että Biotech Act II:n pitäisi edistää ruokainnovaatioiden pääsyä markkinoilla.

Reilut kauppatavat elintarvikeketjussa ovat olleet esillä EU:ssa jo parikymmentä vuotta. Asiaa koskeva direktiivi (UTP, Unfair trading practices) annettiin vuonna 2019. Kuluvan vuoden lopulla odotetaan komission esitystä direktiivin päivittämisestä.

EU:n agri-food-politiikan onnistuminen mitataan lopulta siinä, vahvistaako se koko ruokaketjun mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan, uudistumiseen ja kasvuun.