Elintarviketeollisuus linjasi painopisteet T&K-toiminnalleen

Tilastokeskuksen mukaan suomalainen elintarviketeollisuus käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain 50–60 miljoonaa euroa eli runsaat kaksi prosenttia jalostusarvostaan.

Mutta mitä pitäisi tutkia ja kehittää, että T&K edistäisi alan kasvua mahdollisimman kestävästi ja loisi ruuantuotannolle entistä paremmat mahdollisuudet? Millaisia innovaatioita pitäisi synnyttää?

Vastauksia näihin kysymyksiin haettiin Elintarviketeollisuusliiton johdolla, kun alan yrityksiä sekä tutkimuslaitosten, rahoittajien ja yliopiston edustajia osallistui T&K-suuntaviivojen päivittämiseen ja elintarviketeollisuuden uuden tutkimusstrategian työstämiseen. Strategisen tarkastelun aikajänne ulottuu vuoteen 2025.

Startupit ja pk-yritykset mukaan, lisää visionäärejä

Tutkimuslinjausten päivittämisen aika oli juuri nyt, sillä ruoka herättää ennennäkemätöntä kiinnostusta kaikkialla maailmassa ja siitä on tullut suoranainen megatrendi. Ruokaan liitetään suuria tunteita ja vahvoja arvoja. Alan ympärillä käy myönteinen kuhina ja kehittämisen vire!

Samaan aikaan ruuantuotanto on äärimmäisten haasteiden edessä, koska useat suuret muutosvoimat myllertävät ympärillämme maailmanlaajuisesti. Ruoka jopa asettuu monella tapaa ihmiskunnan tulevaisuuden selviytymisen ytimeen.

Elintarvikeyrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on pitkät perinteet yhteistyöstä, mutta nyt tarvitaan uusia innovaatioalustoja, jotka helpottavat startup- ja pk-yritysten osallistumista tutkimukseen ilman raskasta byrokratiaa.

Olisi myös tärkeää, että tutkimuslaitokset pystyisivät houkuttelemaan kokeneita tutkijoita ulkomailta ja tuottamaan elintarvikealalle uusia visionäärejä.

Neljä painopistettä, verkostot voimavaraksi

T&K-painopisteiden määrittelyssä ruuantuotantoon vaikuttaviksi muutosvoimiksi tunnistettiin ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraavien ympäristömuutosten aiheuttamat paineet, kuluttajien kasvanut ympäristötietoisuus, digitalisaation avaamat mahdollisuudet ruokaketjussa sekä uusien tuotantoteknologioiden kehittyminen.

Kun näitä voimia peilattiin elintarviketeollisuuden tavoitteisiin olla vastuullinen, kilpailukykyinen, kuluttajien hyvinvointia johtotähtenä pitävä ja osaamista uusista verkostoista hakeva ala, tutkimukselle ja kehittämiselle kiteytyi tulevaisuudenkuva.

Sen mukaan pohjoinen ruuantuotanto on vastuullista ja innovatiivista ja se mahdollistaa kilpailukykyisen elintarviketeollisuuden sekä hyvinvoivat kuluttajat.

Tulevaisuudenkuvasta johdettiin neljä painopistettä tutkimukselle ja kehittämiselle:

1. Resurssitehokas pohjoinen ruuantuotanto,
2. Digiajan kuluttajan ruokapalvelut,
3. Innovatiiviset tuotantoteknologiat ja
4. Hyvinvointia tutkitusti edistävä ruoka.

Kullekin painopistealueelle hahmoteltiin keskeisiä tutkimusteemoja. Lisäksi nimettiin keinoja ja ehdotuksia, joilla tutkimusstrategian tavoitteita tulisi laittaa käytäntöön. Päällimmäisiksi nousivat yhteistyö ja verkostot, aktiivinen rooli alan tutkimusrahoituksen varmistamisessa sekä tehokas viestintä asian esillä pitämiseksi julkisuudessa.

Lisäarvoa hyvinvointi-innovaatioista

Strategian tavoitteena on nostaa pohjoinen ulottuvuus tutkimuksen keinoin suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailuvaltiksi. Samalla pyritään vahvistamaan ruokaturvaa ja omavaraisuutta Suomessa.

Lisäksi pyritään edistämään älykästä ja kestävää resurssien käyttöä elintarvikeketjussa, ylläpitämään ja kehittämään ruokaturvallisuutta sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Tutkimuksella haetaan lisäarvoa kehitystyöhön, joka tähtää kuluttajien hyvinvointia parantaviin ruokainnovaatioihin.

Keskeistä on myös pitää huolta suomalaisen elintarvikealan T&K-osaamisen korkeasta tasosta ja asiantuntijuudesta. Tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden toimialojen ja tutkimuskokonaisuuksien kanssa.

Linjaukset suosittelevat tutkimusyhteistyön lisäämistä muun muassa elintarvikeosaamisen ja terveysteknologioiden yhdistämisessä uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseksi.

Elintarvikealan kilpailukykyä tukevaa tutkimusta olisi edistettävä metsä- ja pakkausteollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan kanssa. Digitalisaation elintarvikeketjulle avaamia mahdollisuuksia pitäisi tutkia yhdessä teknologia-asiantuntijoiden sekä tietovaranto-osaajien kanssa.

• Tutustu tarkemmin Elintarviketeollisuuden tutkimusstrategiaan 2018–2025 (pdf)