Lihaketju edistää sikojen terveyttä ja hyvinvointia monin uusin keinoin

Suomalainen lihaketju on ottanut käyttöön monia uusia eläinten hyvinvointia edistäviä toimintatapoja kuluvan vuoden aikana. Sikojen hyvinvointia on tutkittu ja sitä arvioidaan mitattavin menetelmin. Eläinlääkärit ja tuottajat ovat saaneet täydennyskoulutusta ja tiloille tehtävien terveydenhuoltokäyntien määrä ja sisältö ovat uudistuneet. Lihayritykset ovat sopineet lihanhankinnassa käytettävistä hyvinvointikriteereistä.

Helsingin yliopiston äskettäin valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalaiset lihasiat voivat selkeästi paremmin kuin Keski-Euroopassa. Suomessa siat ovat terveitä ja kasvuolosuhteet ovat kunnossa. Tutkimus tehtiin uutta Welfare Qality® -menetelmää (WQ) käyttäen.

Eläinlääkäri tekee vuosittain 3–6 terveydenhuoltokäyntiä kullakin tilalla ja kirjaa käyntitapahtumat sikaloiden vapaaehtoiseen kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmän Sikavan yhteiseen tietokantaan. Uusia havaintokohteita ovat muun muassa eläinten kunto ja puhtaus. Lihayritykset käyttävät lihanhankinnassaan lihantarkastuksesta saatavia tietoa. Ensi vuoden alusta lähtien seurataan lisäksi kuolleisuutta ja lääkkeiden käyttöä.

Tuoreimman sikojen hyvinvointiin vaikuttavan päätöksen mukaan kaikki Sikavassa olevat lihayritykset ottavat kivunlievityksen käyttöön karjuporsaiden kastroinnissa ensi vuoden alusta. Osa yrityksistä edellyttää kivunlievitystä jo nyt.

– Suomessa tehdään merkittävää työtä sikojen hyvinvoinnin puolesta. Yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista on mukana Sikavassa, kertoo toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:stä.

– Sikavaan koottujen tietojen avulla hyvinvointia arvioidaan puolivuosittain. Lisäksi tietoja hyödynnetään tilakohtaisessa tarkastelussa. Jos sovitut raja-arvot ylittyvät, lihayritykset edellyttävät sopimustuottajiltaan korjaavia toimenpiteitä tietyn ajan kuluessa, Kortesniemi selvittää.

ETT ja Suomen Sikayrittäjät ovat yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Eviran kanssa kouluttaneet lähes 400 eläinlääkäriä ja 1500 tuottajaa ympäri Suomea viimeisen vuoden aikana. Koulutus edellytetään kaikilta eläinlääkäreiltä, joilla on terveydenhuoltosopimus Sikavaan kuuluvan tilan kanssa. Parhaillaan suunnitellaan Sikavan ja eläinlääkäreiden terveydenhuoltokäyntien auditointia.

ETT:n kooste Elinkeinon toimenpiteitä sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi 2010 - 2011

Sikaloiden terveysjärjestelmä www.sikava.fi

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, p. 040 591 5258.

Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa sekä ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia. Näillä toimilla hallitaan eläintautiriskejä ja luodaan pohja kotimaisten eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Toiminnan rahoittavat liha-alan yritykset, meijerit ja munapakkaamot.

Toimialapäällikkö Marika Säynevirta, Elintarviketeollisuusliitto ry, p. 040 736 2077

Elintarviketeollisuusliitto luo jäsenyritysten Suomessa oleville toimipaikoille kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Liitolla on 300 jäsenyritystä ja kaksi järjestöjäsentä, jotka kattavat 90 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannosta Suomessa. Elintarviketeollisuus on Euroopan suurin teollisuudenala. Suomessa elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistäen 33 000 henkeä lähes 2 000 toimipaikassa.