Yritysten t&k-verokannustin kaipaa uudistamista

Hallitus tavoittelee talouskasvua lisäämällä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoitusta. Tämä on tervetullut linjaus, josta on syytä pitää kiinni.

Hallitus on valitettavasti samaan aikaan leikannut Business Finlandin kautta tapahtuvasta innovaatiotoiminnan edistämisestä. Nykyinen t&k-verokannustin on jäänyt tehottomaksi, ja se on hyödyttänyt vain rajattua osaa yrityksistä. Verottajan kesäkuussa uudistama lain tulkintaohje tarjonnee ensiapua.

Meillä on edelleen hyödyntämätöntä innovaatiopotentiaalia erityisesti pk-yrityksissä. Tämän vuoksi on syytä uudistaa pari vuotta voimassa ollut t&k-toiminnan verokannustin. Tarvitsemme uudenlaisen verokannustimen, joka huomioisi innovaatiotoimintaa tutkimuksen ja kehittämisen ohella.

Uutta luovaa toimintaa olisi Suomessa tulkittava laajasti eikä suppeasti. Nykyistä kannustinta olisi kehitettävä siten, että sen piiriin pääsevät myös tappiolliset yritykset. Tämä lisäisi verokannustimen tehoa t&k-investointien lisäämiseksi.

Koko innovaatioketjua vaalittava

Meidän on pidettävä huolta siitä, että koko ketju perustutkimuksesta kaupallistamiseen toimii katkeamattomasti. Rahoituksen on kohdistuttava vaikuttavasti myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille ja myös digitalisaation edistämiseen. Vain näin syntyy innovaatioita, jotka parantavat kilpailukykyä ja vahvistavat kasvua.

Samalla on muistettava, että kasvu ei aina vaadi uuden keksimistä. Usein talous ja tuottavuus kasvavat parhaiten hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja muualla kehitettyä teknologiaa yrityksissä.

Valmiiden innovaatioiden käyttöönotossa on suuri mahdollisuus. Yksityisen rahan saamiseksi liikkeelle julkista tukea tulisi kohdentaa myös parantamaan toimialojen kykyä omaksua ja käyttää uutta teknologiaa. Näin rakennetaan siltaa tutkimuksen ja käytännön ratkaisujen välille. Meillä on vielä käyttämätöntä potentiaalia, joka kannattaa vapauttaa kasvun moottoriksi.

Nykyisin voimassa olevan lain mukaan t&k-toiminnan on oltava luovaa ja systemaattista, ja sillä pitää tavoitella jotain olennaisesti uutta. Määritelmät perustuvat Tilastokeskuksen ja OECD:n Frascati-käsikirjan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuvauksiin. Tässä päättäjillä lienee ollut ajatuksena helpottaa tilastointia t&k-rahoitustavoitteen osalta.

Mielestäni on kuitenkin kyseenalaista, saadaanko Frascatin käsikirjaan perustuvalla mittarilla Suomen kansantalouden kannalta parasta lopputulosta. EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen t&k-määritelmä eroaa OECD:n määritelmistä ja se tunnistaa myös innovaatioiden tukemisen mahdollisuuden. EU-asetusta olisi mahdollistaa hyödyntää t&k-verovähennyksen kehittämisessä nykyistä kattavammaksi.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Kauppalehdessä 19.8.2025