Artikkeli

Viisi faktaa – tätä juomapakkausten uudelleenkäyttövaatimus tarkoittaa Suomessa

Kuva: ETL, Valion mehutehdas, Pitäjänmäki, Helsinki

Julkaistu:

Kuva: ETL, Valion mehutehdas, Pitäjänmäki, Helsinki

Euroopan unionin uusi pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus (Packaging and Packaging Waste Regulation, PPWR) edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 prosenttia juomapakkauksista on oltava uudelleenkäytettäviä. Jos asetus tulee voimaan ilman poikkeuksia, se voi tarkoittaa Suomelle paluuta pestävien lasipullojen aikakauteen ja satojen miljoonien investointeja – ilman selvästi todennettavia ympäristöhyötyjä.

Pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus on laaja kokonaisuus. Nämä viisi asiaa asetuksen juomapakkausten uudelleenkäyttötavoitteita koskevista vaatimuksista on hyvä tietää.

1. Uudelleenkäyttötavoite heikentää suomalaisen juomateollisuuden kilpailukykyä. Asetus ei tunnista pantti- ja palautusjärjestelmää vaihtoehtona juomapakkausten uudelleenkäytölle. Tämä tarkoittaa juomia valmistavalle teollisuudelle uusia, satojen miljoonien eurojen investointeja tiloihin ja tuotantolaitteisiin, vaikka alan toimijat Suomessa ovat jo vuosikymmeniä investoineet tehokkaan pakkausten keräys- ja kierrätysjärjestelmän kehittämiseen. Jo nyt teollisuuden investointeja on pysähdyksissä tämän vuoksi.

2. Uudelleenkäytettävä pakkaus ei aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Pantillisen palautusjärjestelmän kautta juomapakkaukset kiertävät raaka-aineena, eivät uudelleenkäytettävinä pakkauksina. Uudelleenkäytön vaatima pesuprosessi lisää esimerkiksi veden, kemikaalien ja energian kulutusta. Norjassa ja ruotsissa tehdyt tuoreet elinkaariarviot osoittavat, että tehokkaasti kiertävä juomapakkaus on ympäristölle ja ilmastolle parempi vaihtoehto kuin uudelleenkäytettävä pakkaus.

3. Juomapakkausten uudelleenkäyttö vähentäisi merkittävästi Suomen muovipakkausten kierrätysastetta. Tänä päivänä pantti- ja palautusjärjestelmässä kiertävät muovipullot kattavat noin kolmasosan muovipakkausten kokonaiskierrätysasteesta. Jos nämä vaihdetaan uudelleenkäytettäviin, Suomi tulee jäämään lisää EU:n jäsenmaita sitovasta kierrätystavoitteesta.

4. Erityisesti pienten toimijoiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Asetus velvoittaa lopullisen jakelijan tarjoamaan 10 prosenttia juomista uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Kaupan velvollisuus kohdella kauppakumppaneita tasapuolisesti tarkoittaisi, että vaatimus ulottuisi kaikkiin toimijoihin. Tämä vaikeuttaisi pienten valmistajien toimintaa.

5. Komissiolla on vielä mahdollisuus rajata hyvin kiertävät juomapakkaukset uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle. Juomapakkausten uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle on asetuksessa rajattu jo esimerkiksi viini ja herkästi pilaantuvat juomat kuten maito. Loppuvuoden aikana julkaistavilla tulkintaohjeilla komissio voisi rajata uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle myös kertakäyttöiset pakkaukset, jotka saavuttavat korkean, esimerkiksi yli 90 prosentin, kierrätysasteen.

 

Lisätietoa

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset