Vastuullisuus ei aina näy päälle päin, siksi siitä on puhuttava enemmän

ETL julkaisi loppukeväästä tuloksia kyselystä, jossa tuhannelta suomalaiselta pyydettiin näkemystä elintarvikealan vastuullisuudesta. Suomalaiset kertoivat arvostavansa kotimaisen ruoka-alan vastuullisuustyötä, mutta vastuullisuuden eri osa-alueet olivat monen mielestä vaikeasti jäsennettäviä. Vastaajista vain 40 prosenttia koki saavansa selkeää tietoa ruokien ja juomien vastuullisuudesta.

Kysyimme Satumaija Levónilta, miten elintarvikealan vastuullisuus saataisiin paremmin näkyväksi, mitä konkreettista yrityksissä tehdään kestävyyden eteen ja miten ETL kannustaa jäsenyrityksiään tulevaisuuteen katsovaan tuotantoon.

• Miten elintarviketeollisuuden yritykset voivat tehdä vastuullisuustyötään niin, että se olisi entistä näkyvämpää ja kuluttajille helpommin ymmärrettävää? Etenkin kun puhutaan ilmastovaikutuksista ja luonnon monimuotoisuudesta, joita on kuluttajien mielestä vaikea arvioida?

Perinteisesti elintarvikealan yritykset pärjäävät erinomaisesti vastuullisuutta mittaavissa selvityksissä, mutta jokainen yritys tekee vastuullisuustyötä tietenkin omista lähtökohdistaan.

Sääntely yritysten vastuullisuuden raportoinnista on kasvanut viime vuosina valtavasti, ja yhä useamman yrityksen vastuullisuustyön painopiste on ollut vastaaminen niihin vaatimuksiin, joita tulee suoraan lainsäädännöstä tai kuluttajien suunnalta.

Veikkaan, että aika harva kuluttaja on kuitenkaan lukenut ruoka- ja juomayritysten vastuullisuusraportteja, saati ollut valmis käyttämään aikaa niihin perehtymiseen arkisia ruokaostoksia tehdessään.

Ihmisten mielikuvat eri vastuullisuusteemojen tärkeydestä ja elintarvikealan onnistumisesta niissä vaihtelevat suuresti, koska vastuullisuudelle ei ole standardoitua määritelmää. Yksittäisille kuluttajille vastuullisuus voi tarkoittaa täysin eri asioita! Jollekin sitä on kotimaisuus, toiselle vegaanisuus ja kolmannelle luomu. Eikä mikään niistä ole varsinaisesti oikein tai väärin.

Vastuullisuudesta on tullut monelle kuitenkin liian vaikeaa – osin jopa vastenmielistä. Lopulta koko vastuullisuuden laajassa aihepiirissä on kyse yksinkertaisesti siitä, että asioita tehdään paremmin kuin aikaisemmin.

Meille suomalaisille on luontaisempaa kertoa saavutetuista tuloksista kuin tavoitteista. Myös julkisessa keskustelussa tavoitteista kertominen mielletään helposti viherpesuksi.

Harva kuluttaja lienee lukenut ruoka- ja juomayritysten vastuullisuusraportteja ostopäätöstensä tueksi.

Vastuullisuus on kuitenkin matka, joka ei ole koskaan valmis. Rohkaisen yrityksiä kertomaan julkisuuteen myös pienemmistä edistysaskeleista ja teoista. Teot konkretisoivat vastuullisuuden laajoja ja vaikeastikin ymmärrettäviä kokonaisuuksia, kuten juuri kysymyksiä ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Kuluttajan on helpompi ymmärtää yrityksen vastuullisuustyö tekojen kautta.

Vastuullisuusviestinnässä on oleellista, että teot myös osoitetaan todellisiksi datan avulla. Kuluttajan luottamusta lisäisi ja ymmärrystä helpottaisi, jos esimerkiksi tuotteen ilmasto- ja luontovaikutuksista pystyttäisiin tulevaisuudessa kertomaan yhtenäisesti ja vertailukelpoisesti.

• Millaisia konkreettisia ratkaisuja tai uusia teknologioita ruoka-alalla kehitetään vastuullisuuden edistämiseksi? Millä osa-alueella Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä kansainvälisesti?

Vastuullisuutta voidaan kehittää ruoka-alalla monella tasolla eivätkä vastuullisuutta edistävät ratkaisut rajoitu kuluttajille tarjottaviin tuotteisiin, vaan yritykset esimerkiksi kehittävät aktiivisesti tuotantoaan ja toimintatapojaan.

Suurimmat ruoka- ja juomatuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät tyypillisesti raaka-aineiden tuotannosta. Useat elintarvikeyritykset kiinnittävätkin vastuullisuustyössään painavaa huomiota muun muassa siihen, miten viljelijöitä ja tilallisia kannustetaan ja autetaan raaka-aineiden tuotannossa syntyvien ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Teollisuudessa vastuullisuutta tavataan edistää kiinnittämällä huomiota prosessien kehittämiseen mahdollisimman energia- ja resurssitehokkaiksi. Kiinnostus etenkin uusiutuviin energiaratkaisuihin ja tuotannon sähköistämiseen kasvaa nyt kiivaasti.

Perinteisesti myös raaka-aineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja ruokahävikin välttämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä. Uusien tuotteiden vilkas innovointi on tyypillistä elintarviketeollisuudelle. Kaupan hyllyiltä löytyy jo tuotteita, joiden raaka-aineena on pystytty hyödyntämään tuotannossa syntyviä sivuvirtoja.

Aiemmin sitä kutsuttiin maalaisjärjeksi, nyt kiertotaloudeksi.

Suomessa ollaan myös jo erittäin pitkällä uusien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden kehittämisessä. Ja ovatpa elintarvikkeiden säilyvyyttä edistävät, käsittelyä helpottavat ja helposti kierrätettävät pakkaukset myös osa ruoka-alan vastuullisuutta.

Näen tulevaisuuden mahdollisuudet siis sekä uusissa innovaatioissa että alan kokonaiskestävyydessä. Niitä pitää edistää rinta rinnan ja tarkastelussa huomioida ympäristön ohella taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Ilmaston muuttuessa pohjoisten ruoantuotantoalueiden merkitys kasvaa globaalisti. Kestäviä toimintatapoja on meillä edistetty jo pitkään ja suomalaisiin juurtunut syvälle ajatus resurssien hyödyntämisestä mahdollisimman tehokkaasti. Sitä kutsuttiin aiemmin maalaisjärjeksi, nyt kiertotaloudeksi. Tässä suomalaiset voivat näyttää esimerkkiä muulle maailmalle.

• Miten ETL kirittää ruoka- ja juomayritysten vastuullisuustyötä? Mitä ETL:ssä on suunnitteilla, että mielikuva vastuullisesta alasta tulisi yhä useamman suomalaisen tietoon?

ETL kiikaroi tulevaisuuteen ja valvoo jäsenyritystensä etua. Pidämme yritykset tietoisina vastuullisuuteen kytkeytyvistä toimintaympäristön muutoksista, jotta yritykset voisivat huomioida ne paremmin liiketoiminnassaan.

Elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikkoja ympäri Suomen ja on täysin riippuvainen luonnon tuottamista raaka-aineista. Alalla on aito tahto huolehtia maamme elinvoimaisuudesta ja luonnon mahdollisuuksista tuottaa raaka-aineita myös tulevaisuudessa.

Etenkään pienissä ja keskisuurissa elintarvikeyrityksissä ja ruuan tuotantoketjun eri vaiheissa tehtävä vastuullisuustyö ei ole noussut julkiseen keskusteluun ansaitsemallaan tavalla. Vahvistamme suomalaisten tietoisuutta siitä, mistä ruoka tulee, mitä ruoka-ala tekee kestävyyden parhaaksi ja mitä ruoka merkitsee suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lähteenä. Kokoamme näistä aiheista yritysten esimerkkejä yksiin kansiin ja tulemme viestimään niistä aktiivisesti.

Julkinen keskustelu ruuasta käy usein voimakkaasti ääripäiden ympärillä.

Julkinen keskustelu ruuasta käy usein voimakkaasti ääripäiden ympärillä. Meille on tärkeää avata lisää vuoropuhelua niiden tahojen kanssa, jotka eivät ole kaikista asioista kanssamme samaa mieltä. Yhteiseen pöytään kokoontumisesta ja haastavista aiheista keskustelemisesta meillä on jo ensimmäisiä rohkaisevia kokemuksia.

Ruoka-alan vastuullisuus kaipaa rakentavaa vuoropuhelua ja erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tätä haluamme olla itse aktiivisesti edistämässä.