Kuntavaaleissa valituilla uusilla päättäjillä on suuri valta ja vastuu monissa koulutukseen liittyvissä päätöksissä. Kunnat järjestävät perusopetuksen sekä noin 80 prosenttia ammatillisesta koulutuksesta joko omana toimintanaan tai muiden kuntien kanssa kuntayhtymissä tai kuntaomisteisissa osakeyhtiöissä, lukiokoulutuksesta puhumattakaan.
Kunnat vastaavat myös ammatillisen koulutuksen rahoituksesta asukaskohtaisella rahoitusosuudella, joka on vuonna 2025 noin 195 euroa asukasta kohden. Kuntien rahoitusosuus ammatilliseen koulutukseen on hieman yli miljardi euroa, valtion osuus hieman alle miljardi euroa.
Koulutukseen liittyviä luottamustehtäviä ovat kunnissa muun muassa opetus- ja sivistyslautakunnat sekä ammatillisen koulutuksen hallintoelimet. Ei ole yhdentekevää kenelle näitä paikkoja jaetaan. Toivon, että erityisesti koulutuskuntayhtymien hallintoelimiin tulee valituksi koulutuksen puolustajia ja paikallisen elinkeinoelämän tuntijoita.
Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii Suomen kaikissa maakunnissa, ja ruoka-ala luo elinvoimaa maaseudulta kaupunkeihin. Osaajapula voi hidastaa elintarvikeyritysten kasvua ja halua investoida. Pitkällä aikavälillä vaikutukset näkyvät myös kuntien kukkaroissa.
Kunnat ja alueet voivat edistää ruoka-alan myönteistä kehitystä huomioimalla alan osaavan työvoiman ja koulutuksen tarpeet sekä tekemällä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Kuntien tehtävä on varmistaa, että paikalliset oppilaitokset tarjoavat riittävästi ruoka-alan koulutusta. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä alan yritysten kanssa, sillä koulutuksen on vastattava oikeasti alan tarpeisiin.
Oppilaitosverkon kattavuuden lisäksi koulutuksen laadusta on huolehdittava joka puolella maata. Perusta koulutuksen laadulle luodaan kunnallisessa perusopetuksessa. Kuntien panosta tarvitaan koulupolun varhaisiin vuosiin ja perustaitojen varmistamiseen. Se on ainoa tapa luoda kestävä pohja työelämätaidoille.
Meillä on Suomessa valitettavasti jo esimerkkejä siitä, että ilman perus- ja työelämätaitoja seuraavan asteen opinnot tai työelämään siirtyminen eivät onnistu. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore osaamisavainkysely osoittaa, että nuorten ammatillinen osaaminen vastaa pääosin yritysten tarpeita, mutta yleiset työelämävalmiudet, kuten työhön liittyvät säännöt, työajan käyttö ja vuorovaikutustaidot sen sijaan ovat heikolla tasolla.
Nämä tulokset voin allekirjoittaa myös elintarvikealan osalta. Jäsenyrityksemme ovat jo pitkään olleet huolissaan perustaitojen puutteista. Työnantajilla on rajalliset mahdollisuudet korjata sitä kaikkea, mikä koulupolulla on jo pitkään mennyt pieleen. Ammattitaitoa on vaikea rakentaa huteralle pohjalle. Kuntapäättäjät voivat kääntää tämän kurssin!
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset