Ukrainan sota ajamassa elintarviketeollisuuden kannattavuuskriisiin

Ukrainan sota iskee suomalaiseen elintarviketeollisuuteen erittäin kovaa. Suurimmat vaikutukset koituvat siitä, että raaka-aineiden, energian, pakkausmateriaalien ja muiden tuotantopanosten saatavuus heikkenee ja kustannukset kasvavat rajusti.

Toimitusketjujen hidastuminen, kallistuvat logistiikkakustannukset, vaihtoehtoisten hankintalähteiden niukkuus sekä viennin tyrehtyminen lisäävät iskun voimakkuutta koko alalla.

– Vaikutukset tulevat olemaan laaja-alaiset, minkä seurauksena elintarviketeollisuuden kustannukset kasvavat poikkeuksellisesti. Tilanne on erittäin vakava, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä painottaa.

Tässäkin hetkessä, kun kustannukset kasvavat jyrkästi, yritysten on samalla investoitava esimerkiksi korvaaviin energialähteisiin huoltovarmuuden turvaamiseksi. Jos teollisuuden investointikyky ja resurssit hupenevat, huoltovarmuus tulee kärsimään merkittävästi.

– Poikkeuksellisen suuren ja pitkään jatkuneen kustannustason nousun vuoksi elintarviketeollisuuden keskimääräinen kannattavuus on ollut laskusuunnassa. Nyt Ukrainan kriisi syventää sitä edelleen, eikä loppua ole näköpiirissä, Mikko Käkelä toteaa.

Asiakkailta peräänkuulutetaan joustoa

Ruuan hinta määräytyy markkinoilla, ja hintaan vaikuttaa muun muassa yleinen kilpailutilanne. Kaupan yritykset päättävät elintarvikkeiden kuluttajahinnoista. Elintarvikkeiden toimituksista ja muista ehdoista neuvotellaan aina yrityskohtaisesti elintarvikeyritysten asiakkaiden määräämien sopimusjaksojen puitteissa.

Sopimusjaksot ovat pitkiä, esimerkiksi päivittäistavarakaupan jaksot 4–12 kuukautta ja julkisen sektorin elintarvikehankintojen sopimukset 12–24 kuukautta.

– Pyydämme kaikilta elintarviketeollisuuden asiakkailta nyt joustavuutta poikkeuksellisen tilanteen hallintaan, Käkelä vetoaa.

Elintarviketeollisuus on pyrkinyt tukemaan alkutuotantoa sen kustannuskriisissä. Huomattava kustannusriski jää nyt elintarviketeollisuudelle, jolla on elintarvikeketjussa eniten välittömiä sopimussuhteita päivittäistavara- ja tukkukaupan sekä muiden lopputuotteiden ostajien kanssa. Elintarvikeketjun jatkuvuuden varmistamiseksi on oleellista, että riskiä jaetaan osapuolten kesken.

– Suomalainen alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa hoitivat koronakriisin aiheuttaman kysyntäshokin erittäin mallikkaasti. Akuutti kustannuskriisi pitää hoitaa nyt hyvässä yhteistyössä samalla päättäväisyydellä, Käkelä sanoo.

Myös poliittisia keinoja tarvitaan

Elintarvikeketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi on löydettävä myös poliittista tahtoa. Alkutuotanto kärsii edelleen vakavista vaikeuksista. Kuluttaja puolestaan kohtaa ruoan kustannuskriisin ja tämän päivän poikkeuksellisen tilanteen omassa ruokakorissaan.

– Toivomme, että Suomessa löydetään nyt poliittisia keinoja tukea elintarvikeketjun toimijoita alkutuotannosta kuluttajaan, jotta pystymme säilyttämään ruuan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden myös tulevaisuudessa, Mikko Käkelä sanoo.