Ruokadata tuottaa raportteja, vaikka sen pitäisi tuottaa kasvua

Suomalaisessa ruokaketjussa syntyy valtava määrä dataa. Yritykset investoivat järjestelmiin, viranomaisilla on laajoja tietovarantoja ja datan liikkuvuutta kehitetään useissa erillisissä hankkeissa.

Silti ruokadatan arvo näkyy liian usein raportointina ja kustannuksina, liian harvoin kasvuna.

Maa- ja metsätalousministeriön tuore selvitys nostaa esiin saman ristiriidan. Data nähdään kilpailukyvyn, tehokkuuden ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana, mutta konkreettisia käyttötapauksia on vielä vähän.

Haaste ei ole datan määrä eikä teknologian puute. Liian harva miettii ja tutkii, mitä liiketoiminnallista arvoa datalla halutaan synnyttää.

Suomalainen ruoka kilpailee laadulla

Ensimmäinen löytyy nykyisen liiketoiminnan kehittämisestä. Parempi data voi parantaa kysynnän ennustamista, tuotannon suunnittelua, toimitusvarmuutta, hävikin hallintaa ja tuotekehitystä. Arvo näkyy tuottavuutena ja kilpailukykynä.

Toinen mahdollisuus liittyy tuotteiden lisäarvoon. Suomalainen ruoka ei kilpaile halvimmilla tuotantokustannuksilla, vaan laadulla, turvallisuudella, vastuullisuudella ja alkuperällä. Data tekee nämä ominaisuudet näkyviksi ja todennetuiksi ja voi vahvistaa tuotteiden kaupallista arvoa.

Kolmas mahdollisuus on uusi dataliiketoiminta. Kun eri toimijoiden dataa voidaan luvitetusti yhdistää, sen päälle voidaan rakentaa uusia analytiikka-, ennuste- ja optimointipalveluja sekä tietotuotteita.

Kasvuun tarvitaan datan hyödyntämisen mahdollistava infrastruktuuri, mutta samalla myös käyttötarkoitus ja konkreettisia kokeiluja. Paras lähtökohta on tunnistaa yrityksille todellinen haaste tai mahdollisuus ja kokeilla nopeasti, syntyykö datasta arvoa.

Datan arvo syntyy siitä, mitä sillä saadaan tehtyä

Suomessa on jo ruokaketjun dataverkostoja, kuten Food Data Finland -hanke, osaamista ja teknisiä valmiuksia.

Seuraavaksi panostuksia pitäisi suunnata vahvemmin yrityslähtöisiin käyttötapauksiin ja kokeiluihin, joilla on mahdollisuus kehittyä skaalautuvaksi liiketoiminnaksi. Samalla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja yhteentoimivuutta. Jos jokainen yritys ja hanke rakentaa oman tapansa välittää tietoa, syntyy uusia siiloja vanhojen tilalle.

Datatalouden onnistumista pitäisi mitata sillä, paraniko tuottavuus, syntyikö uusia palveluja, kasvoiko tuotteiden lisäarvo tai löytyikö uusia vientimahdollisuuksia.

Ruokadatan arvo ei synny siitä, kuinka paljon tietoa keräämme, vaan siitä, mitä sillä pystymme tekemään. Datalla itsessään, kun ei välttämättä ole arvoa, vaan ennemmin siitä syntyvällä lisäarvolla.

Ruokadatan seuraava tehtävä ei ole tuottaa lisää raportointia. Sen tehtävä on tuottaa kasvua.

Kirjoittajat:
Johtava asiantuntija Riikka Korolainen, Elintarviketeollisuusliitto
Hankepäällikkö Satu Hulkkonen, Food Data Finland/GS1 Finland

Kirjoitus on julkaistu Lukijan mielipiteenä Kauppalehdessä 24.9.2026