Keväällä suomalaiset kohtasivat tyhjinä ammottavia jauhelihahyllyjä ja keskustelu jauhelihapulasta kävi kuumana. Kesän myötä keskustelu on laantunut, mutta tarjonta kangertelee edelleen. Mitä jauhelihapulalle kävi?
Kun tuotteen kysyntä ylittää tarjonnan, hinta yleensä nousee. Näin ei kuitenkaan käynyt naudanlihan kohdalla. Hinnat nousivat vasta kesäkuussa jo pidempään jatkuneiden saatavuushaasteiden jälkeen.
Tilastojen mukaan kesäkuussa naudanlihan kuluttajahinta oli 11,4 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan (Kuva 1). Lihankasvattajien saama tuottajahinta oli jopa 15,1 prosenttia korkeampi ja punaista lihaa jalostavan elintarviketeollisuuden saamat hinnat 8,9 prosenttia korkeammat.
Keskeinen syy siihen, miksi lihan hintojen nousu näkyy ruokaostoksilla vasta nyt, ovat ruokaketjun pitkät sopimukset kaupan, elintarviketeollisuuden ja tuottajien välillä.
Ruokaketju on monivaiheinen: tuottajat myyvät raaka-aineen jalostajille, jotka puolestaan toimittavat valmistamansa tuotteet kaupoille ja ravintoloille.
Sopimukset ruokaketjun osapuolten välillä ovat usein pitkiä ja hinnoista neuvotellaan etukäteen määräajaksi. Tämä tuo vakautta, mutta viivästyttää hintamuutosten siirtymistä ketjussa eteenpäin. Tässä tapauksessa noin puoli vuotta.
Mitä muuta taustalla tapahtui?
Lihan hintaan vaikuttavat monet tekijät.
Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Rehun, energian ja lannoitteiden hinnat ovat kohonneet, mikä on lisännyt lihantuottajien kustannuksia.
Esimerkiksi maailmanlaajuiset energiakriisit ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet lannoitteiden ja polttoaineiden hintoja, jotka vaikuttavat suoraan maatalouteen. Samaan aikaan myös koko ruokaketjun työvoimakustannukset ovat nousseet.
Naudanlihan kysyntä on ollut viime aikoina vahvaa maailmanlaajuisesti, mutta tarjontaa ovat rajoittaneet esimerkiksi kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt, jotka vaikuttavat rehutuotantoon ja siten karjankasvatukseen. Tämä on nostanut maailmanmarkkinoiden hintatasoa ja tarkoittanut sitä, ettei tuonnilla ole voitu paikata väliaikaisesti suomalaisen kysynnän nousua.
Suomessa nautojen määrä ja naudanlihan kulutus ovat olleet pitkään hitaassa laskussa (Kuva 2). Vuonna 2022 kulutus laski kuitenkin poikkeuksellisen nopeasti naudanlihan hinnan nousun ja kuluttajien ostovoiman heikentymisen vuoksi. Ruokaostoksilla säästettiin ostamalla naudanlihaa aiempaa harvemmin.
Luonnonvarakeskuksen ravintotase osoittaa, että viime vuonna naudanlihan kulutus palautui aiemmalle tasolleen.
Tätä kysynnän vaihtelua on nyt tasapainotettu pakkasvarastoilla. Naudan pakkasvarastot (Kuva 3) täyttyivät vuosina 2022 ja 2023 lihan kysynnän romahtaessa. Vuodesta 2024 alkaen varastoista on jälleen katettu nopeasti kasvanutta kysyntää. Vuonna 2023 varastoissa oli yli viisi miljoonaa kiloa naudanlihaa. Tällä hetkellä vain hieman yli miljoona kiloa.
Suomalaiselle lihalle on vastaisuudessakin kysyntää niin kotimaassa kuin maailmalla. On tärkeää pitää toimialan kehityksestä hyvää huolta. Jatkossakin lopullinen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kautta, viiveistä huolimatta.
Kuva 1. Naudanlihan tuottaja- ja kuluttajahinnat. Lähde: Tilastokeskus
Kuva 2. Nautojen määrä ja naudanlihan kulutus Suomessa. Lähde: Luke
Kuva 3. Naudanlihan pakkasvarastot. Lähde: Luke
Kuva 4. Naudan kuluttajahinnan kehitys. Lähde: Tilastokeskus
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset