Mitä yhteistä on datastandardeilla ja influenssarokotuksella? Paljonkin! 

Syksyisin moni meistä miettii influenssarokotuksen ottamista. Pieni vaiva tuo suuren hyödyn. Saman voi todeta niinkin toisenlaisesta aiheesta kuin datastandardien käyttöönotosta!

Kuvitellaan hetki, että datastandardit olisivat kuin influenssarokotus. Kun riittävän moni ottaa rokotuksen, viruksen leviäminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Yksittäinen ihminen hyötyy, mutta todellinen vaikutus näkyy vasta, kun suuri osa väestöstä on rokotettu eli syntyy laumasuoja.

Datastandardit vaikuttavat siihen, miten tieto liikkuu ja miten järjestelmät ja yritykset toimivat yhdessä.

”Laumasuoja” pätee myös datatalouden standardeihin. Kun yritys ottaa käyttöön datastandardit, se hyötyy jo omasta, selkeästi järjestetystä datastaan.

Todellinen hyöty syntyy kuitenkin vasta, kun useat yritykset käyttävät samoja standardeja. Silloin dataa voidaan jakaa, yhdistää ja hyödyntää helposti yli organisaatiorajojen. Näin koko ala hyötyy – aivan kuten rokotusten tuottamassa laumasuojassa.

Siinä missä rokotteen vaikutus kuitenkin on biologinen, datastandardien vaikutus on rakenteellinen ja systeeminen. Rokote vaikuttaa kehossa, kun taas datastandardit vaikuttavat siihen, miten tieto liikkuu ja miten järjestelmät ja yritykset toimivat yhdessä.

Datastandardit varmistavat, että eri järjestelmät ja organisaatiot ymmärtävät tietoa samalla tavalla ja että tieto liikkuu sujuvasti niiden välillä. Esimerkiksi globaalit GS1-standardit tekevät datasta rakenteeltaan yhdenmukaista ja yhteen toimivaa, jolloin sitä voidaan kerätä ja jakaa tehokkaasti eri toimijoiden kesken.

Ruokaketjussa se tarkoittaa, että tieto tuotteista, raaka-aineista ja vastuullisuudesta kulkee sujuvasti aina pellolta elintarvikkeen jalostuksen kautta kauppaan ja kuluttajalle asti.

Yhteen toimiva data tuo koko ruokaketjulle kilpailukykyä ja vahvistaa koko ruokajärjestelmää.

Influenssakausi muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on ennakoida ja suojautua ajoissa. Datamaailmassa sama pätee vaikkapa EU:n kestävyyslainsäädännön kiristyvään vaatimukseen saada tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa koko ruokaketjusta. Tietoa pitää pystyä välittämään tehokkaasti yrityksen sisällä, toimijoiden välillä, viranomaisille ja kuluttajille.

Influenssarokotuksen ottaminen vaatii päätöksen ja pienen vaivan käydä rokotettavana. Myös datastandardien käyttöönotto vaatii yritykseltä päätöksen ja hieman työtä, mutta hyödyt kasvavat sitä mukaa, mitä useampi tulee mukaan.

Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, mutta vahvasti suositeltua. Myös datastandardit voivat olla suosituksia, mutta niiden laaja käyttöönotto vaatii koko toimialan yhteistä tahtotilaa ja yhteistyötä.

Yhteen toimiva data tuo kilpailukykyä koko ruokaketjulle.

Uskon, että suomalainen ruoka-ala voi kulkea kohti datatalouden kärkipaikkaa ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään, kun koko ala sitoutuu yhtenäisiin datastandardeihin.

Otetaan datatalouden kehittämiseen kansanterveydellinen asenne: yhteinen etu syntyy yksittäisten ihmisten päätöksistä.