Mikko Käkelä: Ruokaviennin kasvu syntyy innosta ja edellytyksistä

Suomalaisesta elintarvikeviennistä pöhistään enemmän kuin pitkään aikaan. Se näkyy innostuksena, ylpeytenä ja yhteisenä tahtotilana kasvattaa vientiä.

Erinomaista, että ruokavienti piirtyy näkyviin myönteisenä, tulevaisuuteen katsovana osana Suomen taloutta.

On kuitenkin hyvä sanoa ääneen, että viennin kasvu syntyy edellytyksistä ja vienti onnistuu, kun into, mahdollisuudet ja rakenteet kulkevat käsi kädessä.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tehtävä ruokaviennin edistämisessä pohjautuu siihen, miksi liitto ylipäänsä on olemassa. Me parannamme koko toimialan toimintaedellytyksiä.

Huolehdimme siitä, että yrityksillä on selkeä, ennakoitava ja kannustava ympäristö kasvaa halutessaan viennin kautta. Emme vie tuotteita maailmalle yritysten puolesta, sillä yritykset tekevät viennin.

Nykyinen vientipöhinä nojaa paljolti maan hallituksen ohjelmakirjauksiin kasvun vahvistamisesta ruoka-alalla. Tähän kokonaisuuteen ETL vaikutti määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhdessä sidosryhmiensä kanssa.

Työtä tehtiin sen eteen, että Suomeen syntyy toimiva malli ruokaviennin organisointiin ja yhteistyöhön. Juuri tällainen taustatyö kuuluu ETL:n rooliin ja on edunvalvontaa parhaimmillaan.

Meitä kuunneltiin ja huutoomme vastattiin. On syytä kiittää, kun on kiitoksen paikka.

Ruokavientiasioista vastaava ministeri Sari Essayah sekä maa- ja metsätalousministeriö toimivat aktiivisesti viennin rakenteiden luomiseksi ja valmiiksi saattamiseksi.

Oma tärkeä roolinsa kokonaisuudessa on Ruokatiedolla strategisena koordinoijana ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry:llä käytännön tuen antajana pk-yrityksille. Juuri näin, yritykset edellä vientiin.

Haluan kiinnittää huomiota myös Ruokavirastoon. Uudet vientimarkkinat avautuvat viranomaistyön kautta, ja elintarviketurvallisuuden korkea taso on suomalaisen ruoan keskeinen valtti. On hyvä nähdä, että työtä tehdään Ruokavirastossa nyt vahvistetuilla resursseilla.

Vienti on elintarvikeyritykselle aina strateginen päätös. Se vaatii investointeja, osaamista ja sitoutumista – usein samalla vakavuudella kuin esimerkiksi uuden tuotantolaitoksen perustaminen.

Siksi pidän erittäin tärkeänä, että vientiasioissa on selkeä roolitus eri toimijoiden kesken, jaettuja vastuita ja sujuvaa yhteistyötä. On ollut hienoa päästä sparraamaan tätä kokonaisuutta. Toki kokoon juokseminen on ottanut aikansa ja olisimme kenties voineet edetä nopeamminkin.

Suomalaisesta ruuasta kelpaa olla aidosti ylpeä. Laatu, puhtaus ja jäljitettävyys kestävät kansainvälisen vertailun.

Ruokavienti ei myöskään rajoitu kuluttajatuotteisiin, vaan yrityksemme tekevät myös vahvaa B2B-vientiä, jossa esimerkiksi suomalaiset erikoisraaka-aineet päätyvät osaksi muiden yritysten tuotteita ympäri maailmaa. Sekin kuuluu viennin kokonaisuuteen.

Nyt kun Team Finland toimii ulkoministeriön yhteydessä ja ruokaviennin edistäminen on osa sen tehtävää, näen myös symboliikalla merkitystä. Toivon, että suomalainen ruoka näkyy vastaisuudessa lähetystöissämme ja edustustoissamme luontevasti ylpeyden aiheena. Olkoon suomalainen ruoka konkreettinen osa niiden kaikkia kohtaamisia.