Elintarvikealan yritykset kaipaavat työkalua luontovaikutusten mittaamiseen ja uusi malli luontojalanjäljen laskemiseksi on hyvä avaus. Laskentamalli kuitenkin sivuuttaa suomalaisen ruoantuotannon erityispiirteet. Jotta luontovaikutusten tarkastelussa päästään tuotetasolle ja tiedon perusteella ohjaamaan luotettavasti kuluttajaa, on laskentamallia ja laskentaan tarvittavaa tiedon kulkua kehitettävä.
Luonnon monimuotoisuudella on merkittävä vaikutus elintarvikealalle. Monista muista aloista poiketen ruoka-ala on suoraan riippuvainen luonnon kyvystä tuottaa raaka-aineita. Ala myös kohtaa ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset. Jo nyt lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, tuholaisten ja kasvitautien lisääntyminen näkyvät raaka-aineiden saatavuuden vaihteluina, joten luontotyö on tärkeä osa alan yritysten vastuullisuustyötä. Luontokadon vauhti ja vakavuus ovat osoittaneet, että toimia tarvitaan pikaisesti.
Elintarviketeollisuuden merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät arvoketjun alkupäässä. Erityisesti raaka-aineiden tuotanto vaatii pinta-alaa. Tyypillisesti alan merkittävimmät luontovaikutukset syntyvätkin maan- ja merenkäytöstä sekä toiminnan ilmastovaikutuksista.
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen edellyttää koko arvoketjun tiivistä yhteistyötä, jossa tärkeää on paitsi haitallisten vaikutusten vähentäminen, myös luonnon tilaa parantavien toimien lisääminen. Tähän ruokaketjussa haetaan jo aktiivisesti keinoja. Koko ketju voi, ja sen myös tulee, edistää ratkaisuja, jotka ovat sovitettavissa yhteen kannattavan ja kestävän ruoantuotannon kanssa.
Jotta voisimme vertailla ja seurata toiminnan luontovaikutuksia, tarvitsemme toimivia ja luotettavia mittareita ja laskentamalleja. Tämä tunnistettiin jo vuonna 2023 julkaistussa elintarvikealan biodiversiteettiselvityksessä. Toive nousi vahvasti esille myös ETL:n keväällä tekemässä jäsenkyselyssä.
Luontojalanjälki paljastaa ruokavalintojen vaikutukset – mutta sivuuttaa suomalaisen tuotannon
Kesäkuun alkupuolella Sitra julkaisi selvityksen suomalaisten keskimääräisestä luontojalanjäljestä. Ensimmäistä kertaa laskettu luontojalanjälki on arvioitu Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämän luontojalanjälkeä mittaavan vertailukelpoisen menetelmän avulla. Se kertoo, kuinka suuren kuormituksen keskimääräisen suomalaisen elämäntapa aiheuttaa luonnolle.
Selvityksessä todetaan, että ruoka muodostaa yli 40 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä ja siitä suurin osa syntyy eläinperäisistä tuotteista.
On kiistatonta, että ruuantuotannolla on merkittäviä vaikutuksia luontoon. Selvityksessä ruuantuotannon vaatima maapinta-ala ja ilmastopäästöt perustuvat kuitenkin globaaleihin keskiarvoihin eli jättävät huomiotta suomalaisessa ruoantuotannossa pitkäjänteisesti kehitetyt kestävät toimintatavat.
Selvitys ei siis tee eroa sen välillä, mikä vaikutus on sillä, valitseeko kuluttaja kotimaassa vai ulkomailla tuotetun elintarvikkeen.
Suomalaiselle ruuantuotannolle tyypillistä on esimerkiksi lyhyt kasvukausi, joka pienentää sadon määrää. Toisaalta lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät ovat meillä pieniä verrattuna EU:n keskitasoon ja globaalisti.
Laidunnus tukee luonnon monimuotoisuutta samoin kuin se, että suomalainen naudantuotanto perustuu nurmirehuun , jonka ilmasto- ja maankäyttövaikutukset ovat pienemmät kuin monissa maissa käytettävän maissi- ja soijapohjaiseen rehun. Selvityksessä ei myöskään tunnisteta luontoa tukevia viljelymenetelmiä, kuten uudistavaa viljelyä ja luomutuotantoa.
Mallia ja tiedonkulkua laskennan pohjaksi kehitettävä yhdessä
Laskentamalli on uraauurtava, sillä vastaavaa ei ole aiemmin tiettävästi toteutettu missään päin maailmaa. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, minkä vuoksi toimivien laskentamenetelmien luominen on vaikeaa.
Jotta luontovaikutusten tarkastelussa päästään tuotetasolle ja siihen, että malli aidosti palvelisi kuluttajia heidän tehdessä ruokaan liittyviä valintoja, laskentamalli tarvitsee vielä paljon jatkokehitystä. Lisäksi ilman luotettavaa dataa ja sen sujuvaa kulkua läpi koko ruokaketjun, tuotteiden keskinäinen vertailu on mahdotonta.
Elintarviketeollisuuden ehdotukset jatkokehitykseen:
- Tutkijoiden ja kotimaisen ruokaketjun kokoaminen yhteen keskustelemaan mahdollisuuksista saada suomalaisen ruoantuotannon erityispiirteet huomioitua laskennoissa.
- Luontovaikutusten arviointiin tarvittavan datan sujuvan liikkuvuuden edistäminen läpi koko ruokaketjun.
- Tuki kestävien toimintatapojen edistämiseen koko ruokaketjussa ilmasto- ja luontovaikutusten vähentämiseksi.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset