Blogi

Mallasohraretki tutustutti viljaan ja panimoon Virossa

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski antoi vahvan panoksensa vuoden 2025 mallasohraretken suunnitteluun. Kuva: Jenni Vainio

Kirjoittanut: Mari Raininko

Julkaistu:

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski antoi vahvan panoksensa vuoden 2025 mallasohraretken suunnitteluun. Kuva: Jenni Vainio

Mallasohraretken nimellä kulkeva syyskauden aloitus omaa Elintarviketeollisuusliitossa vuosikymmenten perinteet. Liiton sisäinen työryhmä, kauppamallastamojen toimialayhdistys, kutsuu sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita verkostoitumaan ja tutustumaan alan ajankohtaisiin aiheisiin retkeilyn merkeissä.

Suomalainen mallasteollisuus tuottaa mallasta pääasiassa panimoiden raaka-aineeksi, mutta myös esimerkiksi leipomot hyödyntävät mallasta raaka-aineenaan. Mallas valmistetaan pääasiassa ohrasta, mutta myös muita viljoja on mahdollista käyttää.

Moniko tietää, että Suomen mittakaavassa mallasteollisuus on myös merkittävä vientiala! Suomalaista mallasta viedään muun muassa Japaniin, Isoon-Britanniaan, Pohjoismaihin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden mallasohraretki suuntasi kotimaan asemesta Tarton seudulle Viroon. Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski antoi vahvan panoksensa retken ohjelman suunnitteluun ja sisältöön.

Retkeläisiä tutustumassa Luunja mõis -maatilaan lähellä Tarttoa.

Mallasohrateemaan tutustuttiin panimovierailulla, sillä Virossa ei ole omaa mallastamoa eikä siellä viljellä mallasohraa ainakaan kovin merkittäviä määriä. Retkellä kuultiin laajemminkin Viron maataloudesta ja elintarvikealasta.

Vierailimme Lehmjassa Hankkijan sisaryhtiö Baltic Agrossa, jossa opimme muun muassa Viron viljakaupasta. Virossa on huomattavasti enemmän suuria maatiloja kuin Suomessa eikä esimerkiksi yli 500 hehtaarin tila ole harvinaisuus. Viljakauppa eroaa Suomesta, sillä suurin osa viljasta viedään maan ulkopuolelle.

Virolaisen A. Le Coq -panimon historiaan pääsi tutustumaan olutmuseossa.

Tartossa tutustumiskohteena oli suomalaisen Olvi Oyj:n omistama A. Le Coq -panimo, jossa pääsimme katsomaan oluen valmistusta ennen ja nyt, sillä panimon yhteydessä sijaitsee oluenvalmistuksen ja yrityksen historiasta interaktiivisesti kertova museo.

Retki jatkui Luunja mõis -maatilalle, jossa viljellään viljaa lähellä Tarttoa. Vierailimme myös Laihian Mallas -konserniin kuuluvassa Grüne Fee Eesti -kasvihuoneyrityksessä, joka tuottaa salaatteja, yrttejä ja kurkkua Viron ja muiden Baltian maiden markkinoille.

Grüne Fee Eesti -kasvihuoneyritys kuuluu Laihian Mallas -konserniin.

Ja tottahan mallasohraretkellä on luotava katsaus ajankohtaiseen EU-maatalouspolitiikkaan ja valmisteilla olevaan CAP-uudistukseen. Niistä retkeläisille kertoi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas.

Elintarviketeollisuusliiton kauppamallastamojen toimialayhdistyksessä ovat jäseninä mallastusta harjoittavat yritykset. Mukanaolo yhdistyksessä avaa yrityksille ovet myös Euroopan mallasteollisuusjärjestö Euromaltiin.

Mallasohraretki osoitti jälleen, kuinka tärkeää on pysähtyä yhdessä oppimaan, keskustelemaan ja katsomaan alaa uusista näkökulmista. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyn töitä.

Kirjoittaja työskentelee biodiversiteetin, maatalousalan erityiskysymysten ja EU-maatalouspolitiikan erityisasiantuntijana sekä toimii mm. Kauppamallastamojen Yhdistyksen asiamiehenä.
Kuvat: Mari Raininko

Jaa artikkeli

Kirjoittaja

Mari Raininko

Erityisasiantuntija

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset