Kouluruoka on investointi nuorten tulevaisuuteen 

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan oululaiset 8.–9.-luokkalaiset ovat pääosin tyytyväisiä koululounaaseen. Silti vain noin puolet heistä syö sen päivittäin. Luvut ovat samansuuntaisia koko Suomessa, ja erityisesti tytöt jättävät koululounaan väliin poikia useammin.

Kouluruokailu ei ole vain tauko koulupäivän keskellä, vaan olennainen osa opetusta ja kasvatusta. Säännöllinen syöminen tukee nuorten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Kouluruoka antaa paljon muutakin: opettaa yhdessä syömisen taitoa, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa monelle päivän ainoan lämpimän aterian.

Kun kouluruokailua kehitetään, kannattaa katsoa kokonaisuutta. Ruokailuympäristö, ruokailuun varattu aika, ruuan maku ja esillepano vaikuttavat siihen, halutaanko koululounasta syödä. Oppilaiden mielipiteiden kuunteleminen ja osallistaminen suunnitteluun tekevät kouluruoasta helposti päivän odotetun hetken.

Aikuisten esimerkki on ratkaiseva. Jos me puhumme kouluruuasta arvostavasti, myös lapset oppivat arvostamaan sitä.

Kouluruokailu on paljon enemmän kuin ateria. Se on osa suomalaista hyvinvointia, ympäristövastuuta ja huoltovarmuutta. Kun ruoka valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja paikallisten ruoka-alan toimijoiden voimin, tuetaan samalla aluetaloutta ja varmistetaan, että ruokaa riittää myös poikkeusoloissa.

Moni meistä muistaa vielä oman kouluruokansa ja ruokalassa kavereiden kanssa jaetut hyvät hetket. Yksi asia onkin varma: lämmin, ravitseva ateria kesken koulupäivän tekee hyvää.

Kirjoitus on julkaistu lukijan mielipiteenä Kalevassa 29.10.2025

Lue myös:

Arvostetaan kouluruokaa ja puhutaan siitä kauniisti