Ruokastrategian ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman rakentamisessa on tehty hyvää työtä, joka ei saa mennä hukkaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Tälle työlle on saatava samankaltainen parlamentaarinen kate kuin MAKA-raportille, joka kantoi yli vaalien ja hallitusohjelmaan ja muuttui siitä toimenpiteiksi. Tämän varmistaminen on meidän kaikkien ruoka-alan toimijoiden yhteinen tehtävämme.
Ruokastrategian toimeenpanosuunnitelmassa on monta tärkeää kokonaisuutta, mutta seuraavien neljän vuoden onnistumisen kannalta yksi nousee mielestäni ylitse muiden. Se on toimintaympäristö, joka vahvistaa suomalaisen ruoka-alan investointeja, innovaatioita ja kasvua.
Syy on yksinkertainen. Kasvu ei ole irrallinen tavoite, vaan edellytys sille, että voimme vahvistaa huoltovarmuutta, kestävyyttä, vientiä ja koko ruokaketjun elinvoimaa.
Ruoka-ala toimii nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutos, kustannuspaineet ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu haastavat yrityksiä. Siksi ratkaisevaa on, riittääkö yrityksillä kykyä ja uskallusta investoida Suomeen.
Laitetaan liikkeelle hyvän kierre. Kun yritykset ovat kilpailukykyisiä ja niiden kannattavuus on hyvällä tasolla, ne uskaltavat investoida. Ja kun investoidaan, se tarkoittaa samalla uudistumista. Uudistuminen puolestaan johtaa kestävyyden paranemiseen ja huoltovarmuuden vahvistumiseen.
Seuraavien neljän vuoden onnistumisen mittari onkin tämä: pystymmekö luomaan toimintaympäristön, jossa elintarvikeyritysten kannattaa investoida uuteen teknologiaan, energiatehokkuuteen, vähäpäästöisiin ratkaisuihin, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vientiin.
Se edellyttää ennakoitavaa sääntelyä, sujuvia lupaprosesseja, tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteita, osaavan työvoiman saatavuutta sekä pitkäjänteistä vienti- ja kansainvälistymistyötä.
Miksi juuri tämä on tärkeää?
Ensinnäkin se vahvistaa huoltovarmuutta. Huoltovarmuus rakentuu elinvoimaisista yrityksistä, joilla on kyky pitää tuotanto käynnissä, uudistaa toimintaansa ja sopeutua kriiseihin.
Toiseksi se vauhdittaa kestävyyttä. Päästöjä vähentävät ratkaisut, resurssitehokkuus ja kotimaisten raaka-aineiden parempi hyödyntäminen vaativat investointeja.
Kolmanneksi se luo kasvua ja vientiä. Suomella on puhtaat raaka-aineet, korkea elintarviketurvallisuus ja vahva osaaminen, mutta potentiaali on saatava muutettua uusiksi tuotteiksi, työpaikoiksi ja kansainväliseksi liiketoiminnaksi.
Tämän vuoksi toivon, että toimeenpanosuunnitelman kasvua ja uudistumista tukeva kokonaisuus etenee konkreettisiksi päätöksiksi. Yritykset tarvitsevat toimintaympäristön, jossa investointi Suomeen on kilpailukykyinen vaihtoehto.
Koska juuri sen varaan rakentuvat kilpailukyky, kasvu, huoltovarmuus ja kestävä ruokajärjestelmä. Elintarviketeollisuuden yritykset ovat valmiita ottamaan kasvuloikan – nyt tarvitaan toimintaympäristö, joka tekee sen mahdolliseksi.
Mikko Käkelä puhui Syödään yhdessä -aamiaistilaisuudessa Vantaalla Suomalaisen ruuan päivänä 4.9.2026
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset