Suomi tarvitsee lain, joka turvaa tieverkon kunnossapidon ja kehittämisen pitkäjänteisesti. Pelkkä laki ei tietenkään korjaa teitä, vaan sen rinnalle tarvitaan riittävä ja pitkäaikainen rahoitus, yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus kirjoittaa.
Nykyinen Liikenne 12 -suunnitelma katsoo liikennejärjestelmää 12 vuoden päähän, mutta rahoista ja niiden käyttökohteista päätetään edelleen valtion budjetti ja menokehys kerrallaan. Suunnitelma voi näyttää hyvältä vuosiksi eteenpäin, vaikka rahoitusta höylätään jo seuraavan mutkan takana.
Näin tapahtui kuluvana vuonna, kun viime kevään kehysriihessä leikattiin tiestön kunnossapidon rahoitusta, vaikka tuolloin eduskunnan käsittelyssä olevassa suunnitelmassa vannottiin korjausvelan lyhentämisen nimiin.
Tulevalla vaalikaudella tarvitaan laki, joka määrittelee tieverkolle tavoiteltavan palvelutason, asettaa tavoitteen korjausvelalle sekä tuo perusväylänpitoon monivuotisen rahoituskehyksen ja investointiohjelman.
Kyse ei ole vain asfaltista tai aurauksista olemassa olevilla väylillä. Kyse on siitä, millaisen toimintaympäristön Suomi tarjoaa yrityksille, jotka suunnittelevat investointejaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Yritys investoi vuosikymmeniksi
Elintarviketeollisuus hakee kasvua investoinneista ja viennistä. Ruokia ja juomia valmistetaan eri puolilla Suomea. Myös raaka-aineet tulevat maatiloilta pitkienkin matkojen takaa eri puolilta maata.
Kun elintarvikeyritys tai maatila päättää investoinnista, sen pitää palvella pitkälle tulevaisuuteen. Siksi yrityksen on voitava luottaa siihen, että myös yhteiskunnan vastuulla oleva perusinfra toimii.
Huoli tieverkon kunnosta on todellinen. Perusväylänpidon rahoitus on vähenemässä lähivuosina erittäin niukalle tasolle. Kun rahat riittävät ensisijaisesti vilkkaimmille väylille, muun tieverkon kunto uhkaa heikentyä ja korjausvelka kasvaa. Korjausvelka kohdistuu erityisesti alueelliselle tieverkolle, niin sanotuille vähäliikenteisille väylille.
Vähäliikenteinen ei tarkoita vähämerkityksistä
Suomessa on noin 44 300 kilometriä vähäliikenteisiä maanteitä eli yli puolet koko maantieverkosta. Näillä teillä liikkuu ehkä vähän autoja, mutta kyydissä on paljon tärkeää tavaraa: maitoa, rehua, lannoitteita, raaka-aineita ja valmiita elintarvikkeita.
Tien merkitystä ei pidä mitata pelkästään ajoneuvojen määrällä. Yhtä tärkeää on katsoa, mitä autojen kyydissä kulkee ja mihin.
Ruokavienti ei ala satamasta. Ennen laivamatkaa suomalainen elintarvike on voinut kulkea pitkän reitin maatilalta tehtaalle ja tehtaalta satamaan. Viimeiset sata kilometriä moottoritietä eivät paljon auta, jos matkan alkupää takkuaa rapautuvalla tieverkolla.
Tieverkon rahoituksessa pitäisi huomioida liikennemäärien lisäksi kuljetetut tonnit sekä tien merkitys elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle.
Kuoppainen tie lähettää laskun eteenpäin
Tiestön kunnosta säästäminen ei välttämättä tarkoita säästöä. Huonokuntoinen tie kasvattaa kuljetuskustannuksia ja kaluston kulumista sekä lisää liikenteen ilmastopäästöjä. Kun kunnossapitoa lykätään, myöhemmät korjauksetkin kallistuvat.
Lasku ei siis katoa. Se vain vaihtaa maksajaa ja kasvaa matkalla.
Ruoka-alalle toimiva tieverkko on myös huoltovarmuuskysymys. Ruuan pitää liikkua maatilalta jalostukseen, tehtaista kauppoihin ja vientiin vuoden jokaisena päivänä. Tiestö on osa toimitusvarmaa ruokaketjua.
Suomen tieverkkoa pitää hoitaa samalla aikajänteellä kuin yritykset tekevät investointejaan: katse riittävän pitkällä eteenpäin.
Vaikka Suomessa pitää julkisia menoja leikata tulevina vuosina, kaikesta ei ole järkevää säästää. Joihinkin asioihin kuten olemassa olevista väylistä huolehtimiseen kannattaa investoida nykyistä enemmän, jotta talouden rattaat pyörisivät sujuvammin. Kansainvälinen valuuttarahasto ei suosita karsimaan infrastruktuuri-investoinneista sen kielteisten kasvuvaikutusten vuoksi.
Meidän pitäisi Suomessa hyödyntää myös EU:n aluekehitysrahoitusta täydentämään kansallista rahoitusta esimerkiksi siltojen korjauksiin vähäliikenteisillä väylillä osana valmisteltavaa kansallista kumppanuussuunnitelmaa.
Kasvu tarvitsee kestävän pohjan. Pidetään tiet kunnossa.
Kirjoitus on julkaistu Vieraskynänä Iltalehdessä 5.10.2026
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset