Joulupöytä voi olla yhtä aikaa kotimainen ja monimuotoinen

Suomalaiset ovat jo pitkään kiinnittäneet huomiota ruokavalionsa terveellisyyteen, ja samalla erilaiset yliherkkyydet ovat yleistyneet. Elintarviketeollisuus on reagoinut tähän kehittämällä ja tuomalla markkinoille esimerkiksi vähälaktoosisia ja gluteenittomia sekä entistä vähemmän suolaa ja sokeria sisältäviä tuotteita.

Muutokset eivät ole korvanneet perinteisiä suomalaisia makumieltymyksiä. Myös uudet ruokaidentiteetit pikemminkin täydentävät kuin mullistavat suomalaista tapaa syödä. Samalla ne synnyttävät kuitenkin uudenlaisia vaatimuksia kotimaisen ruoan valmistajille.

Elintarviketeollisuusliiton alkuvuodesta tilaaman tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista on sekasyöjiä, jotka syövät sekä kasvi- että eläinperäistä ruokaa. Yhä useampi suomalainen pyrkii kuitenkin painottamaan kasviperäisen ruoan osuutta ruokavaliossaan. Vegaanisia tai erilaisia vegetaristisia ruokavalioita noudattaa jo 13 prosenttia suomalaisista.

Muutos synnyttää haasteita suomalaiselle ruoka-alalle. Miten varmistamme sen, että kaikilla suomalaisilla on jatkossakin mahdollisuus syödä omien valintojensa mukaista kotimaista ruokaa?

Liittomme tuore jäsenkysely osoittaa, että valtaosa elintarvikealan yrityksistä on ottanut entistä monimuotoisemmat identiteetit huomioon tuotekehitystoiminnassaan. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.

Suomalaisen ruoka-alan menestyksen kannalta on keskeistä, että myös uusiin arvo- ja kulttuuripohjaisiin ruokavalioihin sopiva ruoka valmistetaan puhtaista suomalaisista raaka-aineista, ja että sitä on laajasti saatavilla suomalaisista ruokakaupoista.

Tämän toteutuminen edellyttää rohkeita päätöksiä investointien vauhdittamiseksi, sillä Suomen kasviproteiiniomavaraisuus on Luonnonvarakeskuksen mukaan vain 29 prosenttia. Lisäksi tarvitaan entistä aktiivisempaa koko kotimaisen arvoketjun yhteistyötä sen varmistamiseksi, että suomalainen ruoka-ala pysyy mukana muutoksessa.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuudessa 17.12.2025