Hyvää tarkoittavassa kansalaisaloitteessa menevät puurot ja vellit sekaisin 

Eduskuntakäsittelyyn on etenemässä kansalaisaloite, jossa esitetään säädettäväksi laki, jolla varmistetaan, että kaikissa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laitoksissa lapsille tarjottava ruoka on ultraprosessoimatonta. Lisäksi esitetään ultraprosessoimattoman ruoan määritelmän sisällyttämistä lakiin.

Elintarviketeollisuusliiton mielestä aloitteessa mainitut tavoitteet terveyttä, oppimista ja hyvinvointia edistävän ruuan tarjoamisesta lapsille sekä kotimaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden vahvistamisesta ovat erittäin kannatettavia.

– Siksi on harmillista, että hyvää tarkoittavassa aloitteessa menevät puurot ja vellit sekaisin, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta harmittelee.

Ravintosisältö ratkaisee, ei prosessoinnin aste

Huoli ultraprosessoinnista on ymmärrettävä, sillä käsite kuulostaa suorastaan pelottavalta. Se perustuu ns. NOVA-luokitteluun, jolla ei ole tieteellistä perustetta ja jota tiedemaailmakin kritisoi. Kyseisen luokittelun mukaan monet perinteiset ja uudet innovatiiviset elintarvikkeet kategorisoidaan ultraprosessoiduiksi, esimerkiksi ruisleipä tai kaurapuuroainekset.

Ruokien ja juomien raaka-aineet – esimerkiksi viljat, maito ja liha – on välttämätöntä jalostaa eli prosessoida, jotta ne saadaan ihmisille käyttökelpoiseen ja kuluttajaystävälliseen muotoon. Raaka-aineiden ja ruokien prosessointia tapahtuu aivan arkisessa perusruokien valmistuksessa kotona, ammattikeittiöissä ja elintarvikeyrityksissä.

Terveyden kannalta keskeistä on ruuan ravintosisältö. Prosessoinnin aste ei määritä elintarvikkeen tai juoman terveysvaikutuksia!

Kansalaisaloitteessa esitetään myös lisäaineiden käytön kieltoa. On levollista tietää, ettei lisäaineistakaan tarvitse olla huolissaan. Niitä ei koskaan käytetä tarpeettomasti, vaan aina perustellusti esimerkiksi säilyvyyden, rakenteen tai maun parantamiseen. Käyttömäärät ovat häviävän pieniä ja käytöstä on tarkat määräykset elintarvikelainsäädännössä.

Pidetään huolta kansallisaarteestamme!

Todellista huolta olisi kannettava siitä, että yhä useampi nuori jättää koululounaan kokonaan syömättä. Tuoreimman kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen koululounas jää yhä useammilta koululaisilta väliin. Esimerkiksi kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä vain noin puolet syö koululounaan joka arkipäivä.

Tilanne vaihtelee kunnittain, ja olisi tärkeää ottaa oppia niistä kunnista, joissa onnistutaan kouluruokailussa hyvin. Ruuan maun lisäksi kouluruokailun suosioon vaikuttavat monet tekijät, muun muassa ruokailutilanne.

Kouluruokailua, suomalaista kansallisaarretta, pitää vaalia ja kehittää. Kuntien on osoitettava siihen riittävät resurssit. Kouluruokailu on paljon enemmän kuin ateria. Se on osa suomalaista hyvinvointia, ympäristövastuuta ja huoltovarmuutta.

– Kouluruuan menestysreseptiin ei pidä vatkata joukkoon epätieteellisiä mausteita eikä polttaa kansallisaarrettamme pohjaan. Kun ruoka valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja paikallisten ruoka-alan toimijoiden voimin, tuetaan samalla aluetaloutta ja varmistetaan ruuan saatavuus myös poikkeusoloissa, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Kuntien ja hyvinvointialueiden ruokapalvelujen ammattilaiset valmistavat maukasta ja ravitsevaa ruokaa kaikkien asiakkaittensa tarpeisiin aina ravitsemussuosituksia noudattaen. He huolehtivat niin lasten, koululaisten, aikuisten, seniorien kuin sairaalapotilaiden terveellisistä aterioista, jotka auttavat jaksamaan erilaisissa elämänvaiheissa.