Maailmalla nähtävät ruokakriisit ovat opettaneet, että toimiva ruokahuolto on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sen turvaaminen on paitsi koko ruokaketjun, myös koko yhteiskunnan yhteinen asia. Julkinen sektori on merkittävä ostaja ruokamarkkinoilla. Julkisella sektorilla on siten kriisien välttämisessä ja ratkaisemisessa oma vastuunsa.
Viime vuosien kriisit ovat haastaneet koko suomalaisen ruokaketjun toimintaa. Alan yritykset alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan ovat alttiita toimintaympäristön heilahduksille. Ruokaketjuun on kohdistunut voimakas kustannusten nousu, ja kustannukset ovat nyt aiempaa korkeammalla tasolla.
On välttämätöntä, että julkinen sektori tekee yhteistyötä koko ruokaketjun kanssa ja toimii osaltaan esimerkkinä, jotta kustannuspaineet siirtyvät ketjussa tasapuolisemmin eri osapuolille.
Ruokaketjun toimijat vaativat, että julkisten toimijoiden kilpailutuksiin ja sopimuksiin on saatava lisää joustavuutta esimerkiksi hankintojen jakamisella osiin. Myös julkisen sektorin hankintasopimusten on mahdollistettava hintojen tarkistukset. Tuore julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen uudistus ei riitä ratkaisemaan esiin nousseita epäkohtia, vaan asiaa koskien olisi tehtävä lakimuutos.
Julkisen sektorin käyttämät sopimukset ovat usein poikkeuksellisen jäykkiä, eivätkä ne huomioi osapuolten etuja tasapuolisesti. Julkisille hankinnoille tyypilliset pitkät sopimuskaudet ja joustamattomat ehdot vaikeuttavat elintarvikehankintoja.
Huoltovarmuuden lisääminen uudistettavan hankintalain tavoitepykälään on kannatettava lisäys. Lain tavoitepykälällä tai kattavilla perusteluilla elintarvikehankinnoista ei kuitenkaan yksin vastata hallitusohjelman, puoliväliriihen linjausten ja Maka-raportin tavoitteisiin, vaan se vaatisi tuekseen muutoksia myös itse lain pykäliin hankintamenettelyjä ohjaamaan.
Julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tulee tavoitella huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Näihin päästään edellyttämällä lain tasoisesti esimerkiksi hankinnan kohteen määrittelyssä sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla voimassa olevan sektorilainsäädännön mukaisesti.
Vaihtoehtoinen tapa vahvistaa huoltovarmuutta olisi vahvistaa laatukriteerien merkitystä hankinnoissa. Elintarvikkeiden laatukriteerit voivat jäädä tosiasiallisesti huomioimatta, jos hinta on ainoa ratkaiseva tekijä hankinnassa. Tämä vuoksi olisi säädettävä, että laatu olisi ensisijainen tekijä elintarvikkeita koskevissa hankinnoissa ja tästä poikkeaminen olisi hankintayksikön perusteltava.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mikko Käkelä, Elintarviketeollisuusliitto, puh. 040 560 7569
Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, puh. 050 5225 207
Toimitusjohtaja Tuula Loikkanen, Päivittäistavarakauppa ry, puh.
Asiamies Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, puh. 040 518 9297
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset