Elintarviketeollisuus vakaassa kasvussa – investoinnit historiallisen korkealla

Julkaistu: 04.09.2025

Suomalaisen elintarviketeollisuuden taloudellinen tilaa vakaa. Kustannukset ja hinnat ovat vakiintuneet, vaikkakin aiempaa korkeammalle tasolle ja alan investoinnit ovat nyt jopa historiallisen korkealla – lähes kaksinkertaiset. Myös ruokaviennissä on positiivista virettä.

Kustannustaso vakiintunut, tuottajahinnat nousseet

Ruokaketjun kustannukset ja tuottajahinnat ovat tasaantuneet noin 30 prosenttia korkeammalle tasolle verrattuna vuoteen 2021 (kuva 1). Maatalouden tuotantopanosten (lannoitteet, rehut, energia yms.) hinnat ovat hieman laskeneet tänä vuonna (kuva 2). Lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta, mutta samaan aikaan energian ja rehujen hinnat ovat laskeneet. Maatalouden tuottajahinnat (toimijan saama hinta myymästä tuotteesta) ovat nousseet, erityisesti maidon ja lihan hinnan nousun vauhdittamina. Viljojen hinnat sen sijaan ovat viime vuotta matalammalla tasolla.

Elintarviketeollisuudessa sekä kustannukset että tuottajahinnat ovat nousseet tänä vuonna 3–4 prosentin vuosivauhtia. Erityisesti lihan ja valmisruokien tuottajahinnat ovat vahvistuneet, kun taas mylly- ja tärkkelystuotteiden hinnat ovat laskeneet.

Elintarviketeollisuuden volyymi eli valmistettujen tuotteiden kilo- ja litramäärät kasvoivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana reilun prosentin viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Kasvu vauhdittaa elintarviketeollisuuden investointeja

Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 14 miljardia euroa. Viime vuosina alkanut liikevaihdon kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden ajan ollen 3,3 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet sekä hintojen nousu että tuotannon määrän kasvu. Viennin liikevaihto on kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin kotimaan liikevaihto.

Liikevaihdon kasvu vauhdittaa myös elintarviketeollisuuden investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun mukaan alan investoinnit nousevat 800 miljoonaan euroon. Nousu on merkittävä, sillä perinteisesti ala on investoinut 400–500 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinnit eivät kuitenkaan kohdistu tuotantokapasiteetin korvaamiseen ja kasvuun (kuva 3), vaan ruokaketjun lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseen. Esimerkiksi kiristyvät pakkausvaatimukset edellyttävät yrityksiltä investointeja.

Monesta toimialasta poiketen työllisten määrä elintarviketeollisuudessa on kasvanut viime vuodesta. Vuoden toisella neljänneksellä työllisiä oli 44 000. Alan palkkasumma on kasvanut tänä vuonna 1,8 prosenttia.

Markkinahintojen vahvistuminen nosti ruokaviennin ja tuonnin plussalle

Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ruuan vienti kasvoi 7 prosenttia, ollen 1,2 miljardia euroa. Eniten ruokavienti kasvoi Ruotsiin, Ranskaan ja Alankomaihin. Suurin tuoteryhmä viennissä oli edelleen meijerituotteet ja juomat.

Ruuan tuonti kasvoi vastaavasti 5 prosenttia, ollen 3,2 miljardia euroa. Suurinta tuonnin kasvu oli makeisissa, joita tuodaan pääosin Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta.

Määrissä mitattuna sekä vienti ja tuonti ovat kuitenkin laskeneet. Viennin määrä pienentyi 4 prosenttia ja tuonnin määrä 2 prosenttia alkuvuoden aikana. Viennin ja tuonnin kasvun taustalla onkin pääosin markkinahintojen vahvistuminen. Esimerkiksi meijerituotteiden hinnat ovat nousseet globaalisti.

Viljojen vienti Suomesta on alkuvuoden aikana pienentynyt, mutta tilanne voi muuttua syksyn aikana, sillä syksyn satoarviot ovat positiivisia.

Ruuan hinta nousee Suomessa hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa

Suomessa ruuan hintojen nousu on ollut tänä vuonna 2–3 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa (kuva 4) ja Virossa ruuan hinta on sen sijaan kohonnut selvästi vauhdikkaammin. Heinäkuussa ruuan hinta nousi Virossa yli 9 prosenttia, Tanskassa 6,5 prosenttia, Ruotsissa 4,9 prosenttia ja Suomessa 3,1 prosenttia. Koko Euroopan unionin alueella ruuan hinta nousi tasaisesti, reilun kolmen prosentin vauhtia, ollen heinäkuussa 3,9 prosenttia.

Ruuan hinnan nousun johtuu ruokaketjun tuotantokustannusten kasvusta, mikä näkyy muun muassa kohonneina tuottajahintoina. Ruotsissa myös kruunun heikko kurssi toi nousua tuontituotteiden hintoihin, mutta tämä on helpottanut kruunun vahvistuessa.