Elintarvikealojen sovittelu solmussa – miksei ratkaisu maistu SELille? 

Elintarvikealojen viidestä eri työehtosopimuksesta on neuvoteltu viime joulukuusta alkaen, ja sovittelu on kestänyt yli kuukauden. Sovittelija on antanut kolme sovintoehdotusta, joista jokaisen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on hylännyt – viimeisimmän sunnuntaina 30. maaliskuuta. Sen jälkeen SEL vielä ilmoitti uusista kaksi päivää kestävistä lakoista leipomoalalla.

Miksi sopua ei näy ja sovittelu näyttää olevan aikamoisessa juntturassa?

Ongelman juurisyy on, että eduskunta kumosi leipomotyölain viimeisen voimaan jääneen pykälän 1.3.2025 lukien, ja sen myötä leipomoiden 100 %:n yötyökorvaus vuorotyöltä poistui. Muilta osin, kuten leipomoalalla yleisimmin käytetyssä porrastetussa työajassa, ei lain kumoaminen vaikuttanut yötyökorvauksiin, jotka on sovittu työehtosopimuksella 100 %:n suuruisiksi.

SEL on vaatinut 100 %:n vuorotyötä koskevan yötyökorvauksen lisäämistä työehtosopimukseen. ETL on tähän suostunut, mutta edellyttää vastapainoksi muutoksia muun muassa leipomoiden työaikoihin.

SEL ei ole hyväksynyt minkäänlaisia muutoksia, vaikka uusimmassa sovintoehdotuksessa ne olivat hyvin pieniä. Ehdotuksessa olisi mahdollistettu paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta siten, että viikoittainen työaika tasoittuisi 40 tuntiin enintään kuuden viikon pituisena tasoittumisjaksona, päivittäinen työaika olisi enintään kahdeksan tuntia ja vapaapäiviä keskimäärin kaksi kutakin viikkoa kohden.

Toinen muutos olisi, että yhdeksäntuntisia päiviä voisi tasoittaa enintään kuuden viikon jaksolle, mutta työpäiviä ei voisi olla viikon aikana viittä enempää. Säännöllisen työajan enimmäismäärä olisi tässä mallissa 45 tuntia viikossa ja muilla viikoilla työaika olisi vastaavasti lyhyempi.

Nämä muutokset koskisivat ainoastaan leipomoalaa. Tosin on huomionarvoista, että elintarvikealojen työehtosopimus on jo pitkään mahdollistanut keskimääräisen työajan kuuden viikon tasoittumisjaksolla ja leipomoalalla on tähänkin mennessä ollut mahdollista teettää yhdeksäntuntisia päiviä. Useilla muillakin aloilla kuusipäiväinen viikko on ollut käytössä jo vuosikymmeniä.

Kyse on käytännössä vain leipomoiden työehtosopimukseen kytkeytyvästä työriidasta. Muille elintarvikealoille – kuten peruselintarvike-, liha-, meijeri- tai panimoaloille – ei ole tulossa työehtosopimukseen juuri lainkaan tekstimuutoksia. Myöskään palkankorotuksista tai niiden tasosta ei ole kyse, koska sovintoehdotuksissa on ollut nk. yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta SEL on ilmoittanut lakkoja esimerkiksi liha- ja peruselintarvikealoille, ja panimot ovat jo yhden lakon vastaanottaneet. Onkin erikoista, että niiden alojen työntekijät, joille sovintoehdotukset takaisivat yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ilman mitään työehtoja koskevia heikennyksiä, ovat valmiita lakkoilemaan sen puolesta, että leipomoalalle saataisiin heidän omia työehtojaan paremmat ehdot.

Sovittelu jatkuu torstaina 3. huhtikuuta. Toivottavasti sovittelija onnistuu leipomaan sellaisen kakun, joka maistuu molemmille osapuolille. Itse arvelen, että taikinaa on nyt vaivattu niin pitkään, ettei lopputulos tästä enää parane.

FAKTALAATIKKO:

• Leipomoalaa koskeva työriita liittyy 100 %:n yötyökorvaukseen, jonka peruste poistui leipomotyölain kumoutumisen myötä 1.3.2025.

• SEL vaatii korvauksen kirjaamista leipomoalan työehtosopimukseen. ETL on tähän valmis, mutta edellyttää vastineeksi mm. rajattuja työaikajoustoja kustannusvaikutukseltaan tasapainoisen ratkaisun saavuttamiseksi.

• Sovittelija on ehdottanut ratkaisua kolmesti – jokaisessa yötyökorvaus olisi turvattu, mutta SEL on hylännyt kaikki esitykset.

• Muille elintarvikealoille ei ole esitetty vastaavia muutoksia, ja palkankorotukset olisivat olleet yleisen linjan mukaisia. Silti SEL on laajentanut lakkoja myös näille aloille.