Miten syntyy uusi ruokatuote? Mitä tapahtuu yöllä leipomon lähettämössä? Entä voiko somessa leviävä ruokatrendi päätyä kaupan hyllylle? Elintarvikealan EtäTETissä nuoret tutustuivat ruoka-alan ammatteihin, kurkistivat tehtaiden kulisseihin ja kuulivat niin työturvallisuudesta, tuotteiden kehityksestä kuin alan opinnoista.
Elintarvikealan EtäTET-päivässä alaa esittelivät ETL:n jäsenyritykset HKFoods, Vaasan, Lantmännen Unibake sekä Valio ja Milkworks-hanke.
Aamupäivän aikana selvisi, että elintarvikkeiden valmistaminen on paljon muutakin kuin työtä tuotantolinjastolla. Alalla tarvitaan esimerkiksi tuotekehittäjiä, leipureita, insinöörejä, ravitsemusasiantuntijoita, laboratorioalan osaajia ja markkinoinnin ammattilaisia.
– Elintarvikealalle kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti, sillä ala voi johdattaa vaikka millaisille urapoluille. Meilläkin on paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet kesätöihin tekemään napsahtavia nakkeja ja päätyneet myöhemmin aivan toisenlaiseen työhön, esimerkiksi johtotehtäviin, HKFoodsin Talent Acquisition Manager Laura Nyman kannustaa.
Nuoria kiinnostavat erityisesti työntekijöiden arki, erilaiset työtehtävät ja palkat. Vastauksia näihin saatiin niin kyselyissä, chatissa, videoilla kuin yritysten asiantuntijoilta.
Elintarvikealan etäTETin juonsivat Axel Tuormaa ja Marikki Virtanen.
Meijerissä valmistuu paljon muutakin kuin maitoa
Mitä kaikkea meijerissä voi tehdä ja miten alalle pääsee töihin? Näihin kysymyksiin vastattiin Milkworks-hankkeen osuudessa, jossa tutustuttiin meijerialan opiskeluun.
Alaa voi opiskella Suomessa vain yhdessä koulussa ja se sijaitsee Hämeenlinnassa.
Meijerialan ammatillinen ohjaaja Iida Pirnes (keskellä) sekä opiskelijat Eelis ja Maria kertoivat, millaisia taitoja meijerialalla tarvitaan ja millaista on opiskella meijerialaa.
Harjoitteluissa Iida, Maria ja Eelis ovat päässeet valmistamaan oikeita tuotteita, käyttämään suuria tuotantolaitteita ja tutustumaan erilaisten tuotteiden valmistukseen. Harjoittelujaksot ovat pitkiä, mutta myös palkallisia. Ja kaikkein tärkeimpänä – niissä pääsee tekemään oikeita alan töitä.
Meijereissä valmistetaan maitotuotteiden lisäksi myös kasvipohjaisia tuotteita. Tuotannon rinnalla tehdään tärkeää laadunvalvontaa. Laboratoriossa tutkitaan esimerkiksi tuotteiden rasva- ja kuiva-ainepitoisuuksia sekä varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus.
Kuvateksti: Iida Pirnes (vasemmalla) haastoi juontajat ottamaan toisistaan mittaa suojavaatteiden pukemisessa sekä tunnistamaan maitopohjaisia ja kasvipohjaisia tuotteita toisistaan.
Voiko sometrendistä syntyä kaupan hittituote?
Voiko TikTokissa leviävä ruokatrendi päätyä kaupan hyllylle? Kyllä, mutta uuden tuotteen kehittämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin hyvä idea.
Uusia ideoita etsitään esimerkiksi ruokamessuilta eri puolilta maailmaa, kuluttajatutkimuksista, somesta ja keskusteluista ihmisten kanssa.
Tuotteiden kehittämiseen osallistuu monesti parikymmentä eri alojen ammattilaista, kuten osaajia tuotekehityksestä, markkinoinnista, myynnistä, hankinnasta, tuotannosta, laadunvalvonnasta ja ravitsemuksesta.
Aikaa ideasta valmiiksi tuotteeksi voi kulua puolesta vuodesta vuoteen, eivätkä kaikki ideat päädy koskaan kauppoihin. Kokeiluista saadaan kuitenkin aina oppia tulevaa varten. Ja joskus oikea aika idealle koittaa myöhemmin.
HKFoodsilla myös henkilöstö pääsee osallistumaan uusien tuotteiden arviointiin makuraadin kautta.
HKFoodsin kategoriapäällikkö Marika Rikkonen ja Head of Gastronomy Sami Rekola avasivat nuorille tuotekehityksen maailmaa.
Miksi ruokatauko voi olla päivän tärkein hetki?
HKFoodsin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen kertoi, miten ruoka vaikuttaa koululaisten ja opiskelijoiden jaksamiseen ja keskittymiseen sekä miksi lounashetki voi olla työpaikalla päivän tärkein kokous.
Aivot tarvitsevat energiaa siinä missä lihaksetkin. Siksi säännöllinen syöminen on tärkeää koulussa, töissä ja harrastuksissa. Käkönen kannusti nuoria syömään noin 3–4 tunnin välein ja valitsemaan monipuolisen välipalan.
Hyvässä välipalassa on esimerkiksi proteiinia, kuitua ja jotain värikästä, kuten kasviksia.
Head of Gastronomy Sami Rekola valmisti studiossa pikkusen paremman munakkaan. Vieressä Soile Käkönen. Esimerkki osoitti, että monipuolinen välipala voi olla myös helppo ja nopea. Juontajat tarkistivat munakkaan maun.
Ruisleivän matka ja leipomon työtehtävät
Millaista on työ nykyaikaisessa leipomossa? Entä miten ruisleivän valmistus on muuttunut sadassa vuodessa?
Vaikka teknologia on muuttanutkin työn tekemistä, perinteinen leipomisen ymmärtäminen on edelleen tärkeää. On tiedettävä, miten raaka-aineet käyttäytyvät ja miten leivästä tulee hyvää.
Tuotekehittäjä Vesa Leinonen johdatti osallistujat leipomoon ruisleivän matkalle taikinasta valmiiksi tuotteeksi. Samalla nuoret saivat tietoa työtehtävistä. Leipomoissa työskentelee esimerkiksi paistajia, ylöslyöjiä, lähettämötyöntekijöitä ja laitoshuollon ammattilaisia.
Leipomoissa työskennellään eri vuorokaudenaikoina. Työvuorot alkavat joko klo 6, klo 14 tai klo 22. Videolla vierailtiin leipomon lähettämön yövuorossa.
Vaasanin työnopastaja Laura Lammi kertoi videolla, miten uudet työntekijät perehdytetään turvallisiin työtapoihin. Leipomossa työturvallisuutta on myös se, että jokainen uskaltaa kysyä ja varmistaa epäselvät asiat.
Vaasanin teknologia-asiantuntija Jussi Taskinen kertoi, miten leipomoissa on siirrytty raskaasta käsityöstä automatisoituun tuotantoon.
Leipuri tarvitsee matematiikkaa ja joulutorttuja tehdään jo toukokuussa
Lantmännen Unibaken osuudessa selvisi, että leipomoalalla tarvitaan monenlaista osaamista aina kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämisestä tuotannon johtamiseen.
Business Development Specialist Iida Jouhki seuraa työssään leipomotuotteiden markkinoita ja kuluttajien ostokäyttäytymistä sekä tuottaa tietoa tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi.
Jouhki kannusti nuoria opiskelemaan monipuolisesti eri oppiaineita. Hänen työssään hyödyllisiä taitoja ovat esimerkiksi uteliaisuus, tiedon etsiminen, erilaisten asioiden yhdistäminen ja tietojen esittely muille.
Axel haastoi Lantmännen Unibanken Hyvinkään tehtaan työnjohtaja Daniel Ahontauksen Totta vai tarua -visaan.
Käyttääkö leipuri enemmän tekniikkaa kuin kaulinta? Kyllä. Tarvitaanko leipurin työssä matematiikkaa? Kyllä, esimerkiksi jos reseptejä täytyy muuttaa. Maistetaanko leipomossa tuotteita joka päivä? Kyllä!
Ja vaikka yksi leipuri voi laitteiden avulla valmistaa työpäivän aikana tuhansia tuotteita, työtä ei tehdä yksin. Suuressa leipomossa onnistuminen on aina yhteistyötä.
Leipomossa työntekijät pääsevät ehdottamaan myös uusia tuoteideoita. Työntekijöiden ajatukset ja havainnot voivat auttaa kehittämään tulevaisuuden tuotteita.
Lantmännen Unibaken Daniel Ahontaus ja Iida Jouhki
Elintarvikealalla on enemmän ammatteja kuin arvaatkaan
EtäTET-osoitti, että elintarvikealalla voi työskennellä niin käsillä tehden, teknologiaa hyödyntäen kuin tutkimuksen, tuotekehityksen tai markkinoinnin parissa. Ja reittejä alalle on monia. Moni päätyy alalle esimerkiksi kesätöiden kautta, joita alan yritykset tarjoavat ympäri Suomen.
– Nuoret ovat meidän tulevaisuuden tekijöitämme. Meillä HKFoodsilla on vuosittain auki noin 600 kesätyöpaikkaa, joihin työllistyneistä noin 60 prosenttia on 18–25-vuotiaita. Kesätyöpaikkoja on sekä tuotannossa että toimihenkilöiden tehtävissä. Olemme monelle ensimmäinen kosketus työelämään, Laura Nyman sano.
Elintarvikeala on myös turvallinen valinta: töitä riittää, sillä ihmisten täytyy syödä aina taloustilanteesta riippumatta.
– Koneet eivät tule koskaan korvaamaan työntekijöitä 100-prosenttisesti. Tarvitsemme tietotyöläisiä ja asiantuntijoita, mutta ennen kaikkea heitä, jotka valmistavat tuotteita käsillään ja esimerkiksi korjaavat koneita, Nyman kertoo.
HKFoods ja Lantmännen Unibake esittelevät elintarvikealaa myös 4.11.2026 järjestetyssä ruotsinkielisessä Distans Prao-livestriimissä.
Artikkelin kuvat: Nuorten yrittäjyys ja talous NYT
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset