Datan käyttöä tulee tehostaa myös ruoka-alalla 

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ruokastrategiaa, jossa luodaan visio siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040, mitä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi tarvitaan ja millaisiin muutoksiin on syytä varautua. Hallitus on käynnistänyt myös datatalouden kasvuohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa yritysten valmiuksia hyödyntää dataa liiketoiminnan sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Nämä toimet haastavat kysymään, mitä datatalous ruoka-alalla tarkoittaa ja onko kehitys ollut halutun kaltaista.

Kuluttajan palveleminen edellyttää tietoa. Ruokakaupan valikoiman koko vaihtelee Suomessa noin 2 000 tuotteesta yli 30 000 tuotteeseen. S- ja K-ryhmän myymistä elintarvikkeista noin 80 prosenttia on valmistettu kotimaassa. Kilpailukyky tuontituotteiden kanssa perustuu siihen, että alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat nivoutuneet tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka takaa, että kuluttajalla on valittavanaan hänen tarpeitaan vastaavat tuotteet kilpailukykyiseen hintaan.

Kuluttajan kokemus tuotteen laadusta ja oikeasta hinnasta on monen tekijän summa. Näistä monet ovat mitattavia suureita, joista kannattaa kertoa kuluttajalle, tai jotka ovat tarpeen yrityksen johtamisen välineenä. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteen alkuperä, tuotannon ympäristövaikutukset, tuotantoeläinten hyvinvointi, pakkausten kierrätettävyys ja tuotteen erätiedot. Tehokas kahdensuuntainen tiedonkulku vaatii ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta kuluttajalla olisi riittävä tieto kotimaisen tuotteen valitsemiseksi jatkossakin.

Jos yhteiset pelisäännöt kyetään hahmottamaan, datasta saadaan lisäarvoa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Jos yhteistä näkemystä reiluun datatalouteen siirtymisestä ei muodostu, menetetään mahdollisuus luoda alalle kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä tarkoittaisi, että ruokaviennin kautta tavoiteltu ruoka-alan kasvu ei toteudu ja myynti kotimaassa vähenee lisääntyvän ruokatuonnin takia. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen yritysten on kuuluttava toimitusketjuihin, jotka panostavat digitalisaatioon ja reaaliaikaiseen tiedon jakamiseen. Toimitusketjut voidaan muodostaa kotimaisista yrityksistä ja viranomaispalveluista, jos niiden datakyvykkyydet ovat riittävät.

Myös lainsäädäntö velvoittaa alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja kauppaa pitämään kirjaa liiketoimintansa yksityiskohdista ja raportoimaan viranomaisille. Elintarviketeollisuuden ja kaupan yritykset Suomessa investoivat lähivuosina miljoonia euroja ruuan jäljitettävyyden kehittämiseen standardoitujen tunnisteiden ja yhteisten toimintamallien avulla. Investoinnin tuotto uhkaa jäädä vähäiseksi, ellei mukaan saada alkutuottajia, jotka vastaavat tuotteiden laadun perustasta. Raaka-aineethan ovat yhä suurimmaksi osaksi peräisin kotimaisilta alkutuottajilta. Myös maatiloilla tehdään yhä mittavampia taloudellisia satsauksia automaation ja datan hyödyntämiseen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tällä hetkellä maatilat tuottavat tietoa lähinnä Ruokaviraston tietokantoihin maataloushallinnon tarpeisiin sekä monien yritysten, ml. ohjelmistotoimittajien, tietokantoihin yritystoimintansa kehittämiseksi. Elintarviketeollisuuden sopimustuottajat toimittavat asiakkailleen tietoa laajemmin myös tuotannon tarpeisiin. Ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että näistä muodostuisi ”data-avaruus”, josta tieto olisi saatavissa liiketoiminnan tarpeisiin hallitusti ja tiedon omistajuutta kunnioittaen. Hyödyt jäävät vajaiksi ilman kokonaisvaltaista, toimivaa ruoka-alan dataekosysteemiä.

Ruoka-alan datataloudessa valtiolla tulee olla vahva rooli julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön mahdollistajana sekä tutkimus- ja kehityspanosten kohdentajana. Hallitusohjelmassa mainitut ruokastrategia ja datatalouden kasvuohjelma ovat mahdollisuus, jota ei pidä hukata. Ruokastrategiassa tulee kirkastaa valtion, alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteinen tahtotila ja toimet ruoka-alan reilun datatalouden kehittämiseksi. Yhteinen strategia luo pohjan tarvittavalle luottamukselle arvoketjun yritysten välillä.

Hallituksen ministeriryhmä on alustavasti vahvistanut Suomen ruokastrategian vision 2040: ”Erinomaista ruokaa maailman kestävimmästä ruokajärjestelmästä!” Ruoka-ala haluaa tehdä vision eteen työtä reilusti ja läpinäkyvästi perustuen luotettavaan tietoon ruokajärjestelmästä. Suomella on mahdollisuus nousta Euroopan ruoka-alan datatalouden suunnannäyttäjäksi samalla ruokaketjun kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaen.

Mikko Käkelä, toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliitto ETL ry
Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja, Päivittäistavarakauppa PTY ry
Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry

Yhteiskirjoitus on julkaistu alun perin yliönä Maaseudun Tulevaisuudessa 30.6.2025

Kuvituskuva: Mostphotos