Budjettiriihessä rakennettava silta elintarvikeyrityksille kriisin yli

Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheen poikkeuksellisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa, jossa inflaatio laukkaa ennennäkemättömästi ja muun muassa sähkön saatavuudesta on tulevana talvena epävarmuutta. Riihessä tehtävät päätökset vaikuttavat voimakkaasti suomalaisen kuluttajan arkeen, etenkin pienimmissä tuloluokissa. Kaikkia ihmisiä koskettava ruoka nousee keskiöön.

Elintarviketeollisuusliitto muistuttaa, että elintarvikeyritykset ovat pitäneet suomalaiset hengissä kriisiaikoina.

– Nyt on valtiovallan vuoro pitää huolta, että yritykset selviävät elinkykyisinä ja pystyvät tarjoamaan tulevaisuudessakin kuluttajille kotimaassa jalostettua, suomalaisten mieltymysten mukaista ruokaa. Elintarvikeala kantaa tällä hetkellä niin mittavaa kustannustaakkaa, että pienikin lisä siihen voi ajaa yrityksiä kriisiin. Vaaravyöhykkeellä ovat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, liiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä varoittaa.

Elintarviketeollisuutta koettelee pitkäkestoinen kustannus- ja kannattavuuskriisi. Viimeisen 12 kuukauden aikana yritysten tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin ruuan hinta. Merkkejä kustannusten kasvun laantumisesta ei näy, vaan ruokayritykset toimivat edelleen puskureina koko ruokaketjun kustannuspaineille.

– Maan hallituksen on tehtävä kaikkensa, että elintarviketehtaat pidetään käynnissä kaikissa olosuhteissa. Ruokayritykset täyttävät yhteiskunnassamme elintärkeää huoltovarmuustehtävää, jota ei saa vaarantaa budjettipäätöksillä, Mikko Käkelä alleviivaa.

Huoli sähkön saatavuudesta kohtuulliseen hintaan koskettaa elintarviketeollisuutta kautta Suomen.

– Jos sähkön saantia joudutaan säännöstelemään tai tulee sähkökatkoksia, niiden pitää olla erittäin hyvin ennakoitavissa ja yritysten tiedossa, etteivät esimerkiksi tuotantoeläinten teurastukset ja kuljetukset vaarannu. Siihen velvoittaa lainsäädäntökin.

Useat elintarvikeyritykset toteuttavat tai suunnittelevat parhaillaan vihreän siirtymän mukaisia investointeja, joilla korvataan maakaasua tai muita fossiilisia energialähteitä uusiutuvilla energialähteillä. Tarve nopeuttaa näiden investointien lupakäsittelyä on suuri.

– Luvitus jumittaa edelleen, mikä lisää tarpeettomasti yritysten epävarmuutta jo valmiiksi sumuisten tulevaisuudennäkymien edessä. Lupakäsittelyyn on saatava riittävät resurssit ja lisää vauhtia, Mikko Käkelä vaatii.

Tulevaisuuden ruoka tehdään tänään

Vaikeuksienkin keskellä suomalainen elintarvikeala on sitoutunut katsomaan tulevaisuuteen ja rakentamaan huomisen ruuantuotantoa. Hyvä osoitus siitä ovat investoinnit, joita ala suunnittelee tälle vuodelle peräti 1,1 miljardin euron arvosta.

Investoinnit uuteen teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin ovat välttämättömiä, jotta yritykset pysyvät mukana alati kiihtyvän kehityksen vauhdissa ja tiukkenevassa kansainvälisessä markkinakilpailussa. Koneet ja laitteet kuluvat elintarviketehtaissa nopeasti, minkä vuoksi niitä on uusittava määräajoin.

– Maan hallitukselta kysytään nyt kykyä vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Yrityksiä pitää kannustaa parantamaan kyvykkyyttään, jotta olemme kriisin jälkeen yhä vahvempia ja kilpailukykyisempiä. Yksi hyvä keino siihen on turvata jatko yritysten oikeudelle vähentää verotuksessa tutkimukseen, kehittämiseen ja investointeihin tehtyjä panostuksia, Käkelä ehdottaa.

– Verokannustin on erityisen ajankohtainen, sillä Suomessa ei päästä vähähiilisyystavoitteisiin ilman satsauksia TKI-toimintaan. Esimerkiksi tieto- ja kyberturvakulut tuovat lähivuosina huomattavia lisäkustannuksia kehitysbudjetteihin ja uhkaavat syödä t&k-toiminnan resursseja yrityksissä.