Kouluruoka on paljon enemmän kuin lämmin ateria. Se on tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukipilari ja ainutlaatuinen etuoikeus. Mutta arvostammeko sitä tarpeeksi – osa koululaisista jättää sen syömättä. Kouluruoka ansaitsee kunnianpalautuksen. Puhutaan siitä kauniisti ja otetaan lapset ja nuoret mukaan kehittämään siitä yhä parempaa.
Kouluruoka on suomalaisen hyvinvointivaltion helmi. Maksuton ja ravitsemuksellisesti laadukas lämmin ateria, joka odottaa jokaista oppilasta päivittäin, olipa aamu ollut millainen tahansa. Kouluruoka on investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja tasa-arvoon.
Suomessa kouluruokaa on tarjottu vuodesta 1948 asti eli pian 80 vuoden ajan. Se on harvinaisuus maailmassa. Kouluruoka on osa suomalaista ruokakulttuuria ja ruokakasvatusta.
Mutta kouluruuassa on kyse paljon muustakin kuin ravinnosta ja sen tankkaamisesta. Kouluruoka antaa tauon opetuksesta, tarjoaa virkistymistä, yhdessäoloa ja mahdollisuutta ravita kehon lisäksi mieltä. Kouluruoka auttaa hahmottamaan ateriarytmiä sekä tekemään terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja.
Parhaimmillaan ruokailu koulussa yhdessä toisten kanssa edistää kulttuurista osaamista ja tapakasvatusta. Kouluruokaan sisältyy siis valtavasti hyviä puolia ja paljon arvostamisen aihetta!
Täysipainoisen kouluaterian syö vain harva
Suositusten mukainen kouluateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun aterian kaikki osat nautitaan eli syödään kala-, kasvis- tai liharuoka, salaatti ja salaattikastike, leipä ja levite sekä ruokajuoma. Ateria kattaa tällöin noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta.
Seiskaluokkalaisen helsinkiläispojan kouluruoka-annoksia keväällä 2025.
Ruokailuajankohdaksi suositellaan klo 11–12 ja vähimmäiskestoksi puoli tuntia. Jos oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen, koulussa pitäisi olla mahdollista nauttia terveellistä välipalaa.
Mutta, mutta. Elävässä elämässä kouluruuan arvo tahtoo usein jäädä varjoon eikä suositusten mukaiseen ruokailuun päästä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely vuodelta 2023 kertoo, että täysipainoisen kouluaterian nautti päivittäin vain yhdeksän prosenttia pojista ja neljä prosenttia tytöistä. Pääruokaa söi päivittäin 72 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 52 prosenttia kahdeksasluokkalaisista. Leivän valitsi päivittäin 40 prosenttia pojista ja 22 prosenttia tytöistä.
Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista koululounasta ei syönyt päivittäin 38 prosenttia. Lukiossa vastaava prosenttiluku oli 31 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 39.
Kasi- ja ysiluokkalaisista 72 prosenttia oli sitä mieltä, että koululounaan syömiseen oli varattu tarpeeksi aikaa. Laadultaan ja maultaan hyvänä koululounasta piti 39 prosenttia.
Lähes 80 prosenttia vastasi, että kouluruoka tarjoillaan sopivaan kellonaikaan ja noin kolme neljästä, että ruokaa oli tarjolla riittävästi. Mahdollisuutta vaikuttaa kouluruuan suunnitteluun ei kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten mukaan juuri ollut.
Oppilaat mukaan maistatuksiin, esillepano näyttäväksi
Yllä olevien lukujen valossa kouluruokailun houkuttelevuutta on ehdottomasti syytä lisätä. Tilanteeseen on jo havahduttu, ja esimerkiksi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n ylläpitämästä Maistuva koulu -ideapankista löytyy runsaasti työvälineitä opettajille ja ruokapalveluille kouluruokailun kehittämiseen.
Tavoitteena on parantaa oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun ja palautteen antamiseen ruuasta. Ruokailuympäristön viihtyvyyteen ja ruokajärjestelyihin kiinnitetään huomiota, sillä ahdas, meluisa tai kiireen leimaama ympäristö vähentää ruokahalua.
Tärkeitä kehityskohteita ovat kouluruuan ulkonäkö, maku ja laatu. Hyvä maku, tuttuus ja näyttävä esillepano houkuttelevat syömään. Samalla voidaan lisätä oppilaiden kiinnostusta ruokaa kohtaan sekä tietoisuutta ravitsemuksesta ja ruuan merkityksestä hyvinvoinnille.
Voitaisiinko esimerkiksi kasvikset tarjoilla erillisinä komponentteina niin, että ruokailijalla olisi enemmän valinnanvapautta? Voitaisiinko koululle perustaa peräti oma hyötykasvipuutarha? Pääsisivätkö oppilaat osallistumaan ruuan maistatuksiin? Monitoroitaisiinko asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti?
Aikuisten esimerkillä on erityisen suuri vaikutus kouluruuan arvostuksen lisäämiseen. Ruokailevatko opettajat yhdessä oppilaiden kanssa? Kuinka vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilökunta puhuvat kouluruuasta? Muistelevatko omien kouluaikojensa ehkä huonoja kokemuksia vai viestivätkö tämän päivän kouluruuasta myönteisesti.
Varsinaissuomalainen kunta näyttää mallia
Varsinais-Suomessa sijaitsee 2 200 asukkaan Kosken kunta, jonka yläasteen rehtori Jouni Karvosen voisi nimetä kouluruokailun superlähettilääksi Suomessa.
Kouluterveyskyselyn mukaan Kosken seudun yläasteella koululounaan syö päivittäin 93,5 prosenttia oppilaista, kun esimerkiksi Turussa vastaava osuus on 63,4 prosenttia, Helsingissä 55,2 prosenttia ja Vantaalla 42,7 prosenttia. Toisin sanoen 175 oppilaan koulussa Koskella vain kourallinen oppilaita jättää koululounaan väliin.
Hienot tulokset eivät ole syntyneet itsestään, vaan kouluruokailu on otettu Koskella sydämen asiaksi ja siihen satsataan myös euroja. Karvosen mukaan sekä ruuan laadun että määrän pitää olla kohdillaan. Ruuat valmistetaan laadukkaista kotimaisista raaka-aineista kunnan omassa keittiössä hyvään makuun suorastaan intohimoisesti tähdäten. Ruokaa pitää olla riittävästi, mutta oikea mitoitus vaatii tarkkaa ennakointia.
Siinä missä keskimääräinen koululounaan hinta on Suomessa noin kolme euroa annosta kohden, Koskella hinta on korkeampi, 3,90 euroa annokselta.
Kosken yläasteen oppilaiden kiitoksia puhtaasta koulusta ja hyvästä ruuasta.
Oppilaat ruokailevat kahdessa vuorossa ja saapuvat ruokasaliin viiden minuutin välein. Kolme linjastoa takaa, että jonotusaika jää alle minuuttiin. Oppilaiden ”pöytävarauksiin” suhtaudutaan huippuravintoloiden pieteetillä, sillä Karvosen mukaan tie nuorenkin sydämeen käy vatsan kautta.
Ruokailussa käyttäydytään mallikkaasti. Kädet pestään, lakit ja takit jätetään naulakkoon. Olo on kiireetön, kun puhelimetkin pidetään poissa. Kaikki ehtivät syödä rauhassa. Ruokahetkeä kunnioitetaan ja nautitaan samalla kavereiden seurasta mukavassa ilmapiirissä.
Karvonen yhdistää kouluruuan arvomaailmaan. Miten välitetään tunnetta, että kouluruokailu ja ruokailutilanne ovat arvokkaita asioita? Hänen mukaansa se onnistuu yllättävän helposti esimerkiksi puhumalla ruuasta kauniisti ja huomioimalla heitä, jotka valmistavat ruuan. Koskella oppilaat on opetettu kiittämään puhtaasta koulusta ja hyvästä ruuasta.
Mitä isot edellä…
Kouluvuoden taas alkaessa myös kouluruokailu pyörähtää käyntiin. Puhukaamme kouluruuasta myönteisesti ja tehkäämme siitä yhteinen ylpeydenaihe meille suomalaisille!
Annetaan lasten ja nuorten tuntea, miten tärkeä asia kouluruoka on. Voimme kaikki yhdessä vaikuttaa siihen, millaisen arvon kouluruoka yhteiskunnassamme saa.
Kouluruokailu oli rinnakkaisohjelman aiheena Elintarvikepäivässä toukokuussa 2025. Siitä alustivat THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio ja Kosken seudun yläasteen rehtori Jouni Karvonen.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset