Elintarvikemarkkinat

Elintarvikemarkkinalaki sääntelee ruokaketjun sopimussuhteita ja luo pelisäännöt vastuulliselle kaupankäynnille. Elintarviketeollisuus on keskeinen osa ruokaketjua, minkä vuoksi on tärkeää, että sen ääntä kuunnellaan markkinoiden toimivuutta parannettaessa ja elintarvikemarkkinalakia uudistettaessa.

Suomessa elintarvikemarkkinat ovat poikkeuksellisen keskittyneet. Markkinoiden toimivuutta pyrkii parantamaan elintarvikemarkkinalaki, jonka tavoitteena on myös vahvistaa elintarvikeketjussa heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Laki luo kaupankäyntiin pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia.

Elintarvikemarkkinalaissa säädetään muun muassa kielletyistä hyvän kauppatavan mukaisista käytännöistä sekä lakia valvovan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuuksista. Elintarvikemarkkinavaltuutettu valvoo lain vaatimusten ja kieltojen noudattamista. 

Tällä hetkellä voimassa oleva Elintarvikemarkkinalaki (1121/2018) tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Lain taustalla on Euroopan unionin ns. kauppatapadirektiivi (hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa annettu direktiivi 2019/633, UTP-direktiivi).

Elintarvikemarkkinalakia ollaan nyt uudistamassa, ja hallituksen esitystä odotetaan keväällä 2026. Myös EU on tekemässä UTP-direktiivin toimeenpanosta arvion, joka on tulossa julki vuoden 2025 lopulla.

Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt kielletty, sopimushintoihin ei puututa

Elintarvikemarkkinalaki kieltää muun muassa

• liian pitkät maksuajat,
• tilausten viime hetken peruutukset,
• palautukset tietyin poikkeuksin,
• sopimusehtojen yksipuoliset muutokset,
• myyntiin liittymättömät maksut,
• kaupalliset kostotoimet sekä
• liikesalaisuuksien laittoman käytön.

Myös kustannusten periminen myyjältä ostettujen tuotteiden hävittämisestä, varastoinnista, tuotevalikoimaan sisällyttämisestä ja tuotteiden markkinoinnista on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostajan on tavarantoimittajan pyynnöstä vahvistettava kirjallisesti toimitussopimuksen ehdot.

Lain kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan suurempi kuin myyjä ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Hintoihin lailla ei puututa.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu neuvoo ja valvoo

Elintarvikemarkkinavaltuutettu valvoo lain noudattamista ja puuttuu havaitsemiinsa tai ilmoitettuihin epäkohtiin. Valtuutettu antaa myös suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia elintarvikeketjun toiminnasta sekä tiedottaa ja neuvoo ketjun toimijoita hyvistä liiketavoista.

Valtuutetun on erityisesti toimittava asioissa, joilla on elintarvikeketjun toimivuuteen huomattava merkitys tai joissa voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän huomattavia ongelmia.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa huomautuksia ja julkisia varoituksia. Valtuutettu voi panna vireille markkinaoikeudessa kiellon ja uhkasakon määräämisen, jos elinkeinonharjoittaja käyttää kohtuuttomia sopimusehtoja tai hyvän liiketavan vastaisia käytäntöjä.

Elintarvikemarkkinalaissa säännellään lisäksi valtuutetun tiedonsaantioikeuksista.

Asian voi saattaa valtuutetun käsiteltäväksi esimerkiksi sopimuksen osapuoli tai elinkeinonharjoittajien etuja valvova rekisteröity yhdistys. Valtuutettuun voi ottaa yhteyttä myös anonyymisti. Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi ottaa asian käsiteltäväksi myös oma-aloitteisesti, jos kyse on elintarvikeketjun toimivuuden kannalta merkittävästä asiasta.