Suomalaisten ruokahetkissä arjessa ja juhlassa
Pienet ja suuret elintarviketehtaat valmistavat ruokia, juomia ja herkuttelutuotteita osaavin käsin puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista. Valikoimaan on katettu arvostettuja brändejä, sesonkiherkkuja, perinneruokia ja trendikkäitä maku-uutuuksia sekä arkeen että juhlaan. Tarjolla on niin perusraaka-aineita kuin pitkälle jalostettuja valmisteita ja kaikkea siltä väliltä.
Elintarviketeollisuuden yrityksiä toimii Suomessa kaikissa maakunnissa. Moni ansaitsee elantonsa elintarviketeollisuuden palveluksessa. Tärkeänä osana kotimaista ruokaketjua elintarviketeollisuus myös turvaa maamme huoltovarmuutta.
Elintarviketeollisuuden tuotteet näkyvät jokaisen suomalaisen ruokapöydässä. Kuluttajat ostavat elintarvikkeita useimmiten ruokakaupasta. Vähittäiskauppojen lisäksi elintarviketeollisuus myy maistuvia tuotteitaan tukkuihin, ruokapalveluyrityksiin sekä toisille elintarvikeyrityksille.
Tiesitkö tämän elintarviketeollisuudesta?
- Huomattava työllistäjä. Elintarvikeyritysten palveluksessa työskentelee noin 40 000 henkeä lähes 2 000 toimipaikassa. Yrityksiä on Suomen jokaisessa maakunnassa Ahvenanmaalta Lappiin.
- Mittavat kerrannaisvaikutukset. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää yli kolme työpaikkaa muualle ruuantuotannon ekosysteemiin!
- Naisvaltaisimpia teollisuudenaloja. Elintarviketeollisuuden työntekijöistä 48 prosenttia on naisia, tehdasteollisuudessa vastaava osuus 26 prosenttia. Tehdasteollisuuden naistyöntekijöistä 22 prosenttia työskentelee elintarvikeyrityksissä.
- Paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 65 prosenttia elintarvikeyrityksistä työllistää enintään viisi henkilöä.
- Korkea kotimaisuusaste. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. Elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala maassamme.
- Arvonlisää ja verotuloja. Elintarviketeollisuuden tuotannon liikevaihto on 11,8 mrd. euroa ja jalostusarvo 2,8 mrd. euroa (tiedot vuodelta 2021). Elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta arvioidaan kertyvän valtion kassaan lähes 5 miljardia euroa vuonna 2023 (valtion tulo- ja menoarvio 2023).
- Vientiä ja tuontia. Ruoka- ja juomaviennin arvo on 2,2 mrd. euroa, tuonnin 5,6 mrd. euroa (tiedot vuodelta 2022, päivitetty 9.6.2023))
- Yhteiskunnan tukijalka. Koko ruoka-ala eli alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut (ravintolat, suurkeittiöt) työllistää Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien 340 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Joka kymmenes veroeuro tulee ruoka-alalta.
