Valtameren tuolta puolen

Fazerin käyttämä kaakao viljellään muun muassa Nigeriassa, Norsunluurannikolla ja Ecuadorissa. Paulig puolestaan ostaa raakakahvia muun muassa Brasiliasta, Kolumbiasta, Väli-Amerikan maista sekä useista Itä-Afrikan valtioista. Tärkein kahvin alkuperämaa on Brasilia, missä tuotetaan noin kolmasosa kaikesta maailman kahvista.

Sekä kaakao että kahvi ovat vaativia kasveja. Kaakao vaatii ympärivuotisen trooppisen lämpötilan ja paljon oikea-aikaista sadetta. Sateet väärään aikaan voivat aiheuttaa esimerkiksi kasvitauteja tai pilata kukinnan. Lisäksi kaakao on herkkä auringon paahteelle ja tarvitsee varjostavaa kasvillisuutta.

Päiväntasaajan molemmin puolin kasvava kahvi tarvitsee sopivasti sekä lämpöä että viileyttä. Kahvia viljelläänkin yleensä korkealla vuorten rinteillä, missä yölämpötila laskee riittävän viileäksi. Ilmaston lämmetessä kahvin viljely on siirtynyt koko ajan yhä korkeammalle. Arvioiden mukaan jopa puolet nykyisestä kahvin viljelyalasta on uhan alla vuoteen 2050 mennessä.

Paikallista elinvoimaa ja toimeentuloa miljoonille

Kaakao ja kahvi ovat tärkeitä toimeentulon lähteitä miljoonille ihmisille. Kaakaosta elantonsa saa viisi miljoonaa viljelijää ja kahvin viljelijöitä on maailmassa jopa 25 miljoonaa. Molemmat kasvit tuottavat toimeentuloa moninkertaiselle määrälle, kun mukaan lasketaan viljelijöiden perheet ja muut ketjun toimijat.

Viime vuosina raakakahvin ja -kaakaon maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet merkittävästi. Sekä Pauligin Head of Sourcing Anna Vänskä että Fazerin hankintajohtaja Tuomas Linnavirta ovat nähneet hintojen nousun vaikutukset aitiopaikalta.

– Korkeampi hinta kannustaa viljelijöitä kehittämään tuotantoaan ja osaamistaan. Se vaikuttaa positiivisesti myös koko paikalliseen yhteisöön, Vänskä kertoo.

– Kannattavuuden parantuessa viljelijät ovat voineet rakentaa parempia koteja, ja nuoria on palannut kaupungeista maaseudulle. Kaakaon viljelystä on tullut varteenotettava vaihtoehto, Linnavirta jatkaa.

Kannattavuus onkin tärkeää viljelyn tulevaisuudelle. Viljelijät ikääntyvät, ja jos viljely ei kannata, harva haluaa siitä ammatin lapsilleen.

(teksti jatkuu kuvan alla)

Kaakao koukkaa Euroopan kautta, kahvi kulkee suoremmin

Fazer ostaa käyttämänsä kaakaovoin, -massan ja -jauheen isoilta valmistajilta, jotka hankkivat raakakaakaon tuhansilta tiloilta. Suora ostaminen viljelijöiltä ei olisi käytännössä mahdollista ja monissa maissa se on myös kansainvälisiltä yrityksiltä kiellettyä.

Kaikki Fazerin käyttämä kaakao hankintaan vastuullisesti hallinnoiduista lähteistä. 

Kaikki Fazerin käyttämä kaakao hankintaan vastuullisesti hallinnoiduista lähteistä. Hankintakumppanit valitaan huolella – tärkeitä valintakriteerejä ovat vastuullisuus, raaka-aineen laatu sekä riskien hallinta. Jokainen toimija ja heidän tuotantolaitoksensa auditoidaan. Kumppaneilta vaaditaan myös läpinäkyvyyttä koko hankintaketjuun sekä sitoutumista viljelijöiden ja paikallisten yhteisöjen tukemiseen.

Kahvin tie Suomeen on suorempi, vaikka senkin taustalla on laaja pienviljelijöiden verkosto. Alkuperämaassa hankintakumppani kerää Pauligin laatuvaatimuksia vastaavat erät viljelijöiltä. Paulig huolehtii raakakahvin kuljetuksesta meriteitse Suomeen.

Vuodesta 2019 lähtien kaikki Pauligin ostama kahvi on ollut vastuullisesti varmennettua. Kahvi on jäljitettävää ja joko sertifioitua (Rainforest Alliance tai Reilu Kauppa ja luomu) tai tuotettu kumppanin vastuullisuusohjelman mukaisesti.

Molempien yritysten hankintakriteerien toteutumista valvoo riippumaton kolmas osapuoli. Lisäksi yritykset tekevät omia auditointeja sekä pitävät tiiviisti yhteyttä hankintakumppaneihin seuratakseen ja kehittääkseen toimintaa paikallisella tasolla.

Kannattavampaa ja vastuullisempaa viljelyä

Fazerilla nähdään, että omilla viljelijäohjelmilla voidaan paitsi parantaa viljelyn tuottavuutta ja ympäristökestävyyttä, lisätä myös paikallista hyvinvointia.

Tärkeimmät teemat Fazerin ohjelmissa ovat lapsityövoima, metsäkato, viljelijöiden toimeentulo ja hiilidioksidipäästöjen pienentäminen. Esimerkiksi lapsityövoiman valvonnalle, viljelijöiden preemioille eli lisähinnoille, kaakaon laadulle sekä viljelykäytäntöjen noudattamiselle on tiukat vaatimukset, joiden täyttyminen hankintakumppanin on todennettava.

Viljelyn kannattavuuden parantamiseksi ja viljelijäyhteisöjen toimeentulon kehittämiseksi järjestetään koulutuksia ja jaetaan tietoa. Kaakaopuiden tuottavuutta voidaan nostaa esimerkiksi puiden oikeaoppisella leikkaamisella. Ympäristölle tärkeitä toimia ovat agrokemikaalien turvallinen käyttö, jätehuolto sekä luonnonmukaiset tuholaistorjuntakeinot. Lisäksi viljelijöitä opastetaan esimerkiksi hyödyntämään lehtiä ja kuoria lannoitteena sekä poistamaan muumioituneet hedelmät tautien leviämisen estämiseksi.

– Nigeriassa olemme tehneet yhteistyötä viljelijöiden kanssa jo kymmenen vuotta. On ollut hienoa kuulla, miten sato on kaksinkertaistunut hyvien viljelykäytäntöjen ansiosta, Linnavirta kertoo.

EU-sääntelyn ja vastuullisuusvaatimusten tiukentuessa sertifikaatit eivät enää yksin riitä – vaikutukset on osoitettava myös datan kautta. Fazerilla koetaan, että ohjelmien kautta kehitystä voidaan seurata tarkemmin ja tukea kohdistaa sinne, missä sitä tarvitaan.

Menneinä vuosikymmeninä kaakaon viljely on ollut merkittävä metsäkadon aiheuttaja. Nykyisin kaakao tukee oikein viljeltynä luonnon monimuotoisuutta, sillä kaakao viihtyy metsäisessä ympäristössä, jossa on monipuolinen kasvisto.

Yhteistyötä viljelyn uudistamiseksi

Myös Paulig kehittää kahvin viljelyä omilla kumppanuusohjelmillaan. Kehitystyössä tärkeitä teemoja ovat hiilidioksidipäästöjen pienentämisen lisäksi luonnon monimuotoisuus, vesistöjen suojelu ja metsäkadon torjunta.

Noin kolmasosa Pauligin ostamasta kahvista tulee kumppanuusohjelmien kautta, loput kolmannen osapuolen sertifiointien piiristä. Kumppanuusohjelmissa vaatimukset vastuullisuudelle ovat lähtökohtaisesti samat kuin sertifioiduissa ohjelmissa, mutta omat ohjelmat mahdollistavat viljelijöiden tukemisen ja paikalliset uudistavan viljelyn kehitysprojektit.

Kahvin hiilijalanjäljestä noin 70 prosenttia syntyy viljelyssä, ja siksi ympäristökuormaa voidaan pienentää parhaiten tekemällä yhteistyötä viljelijöiden kanssa.

Kahvin hiilijalanjäljestä noin 70 prosenttia syntyy viljelyssä, ja siksi ympäristökuormaa voidaan pienentää parhaiten tekemällä yhteistyötä viljelijöiden kanssa. Uusia, kestäviä viljelytapoja viedään käytäntöön muun muassa mallitilojen kautta.

– Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, käyntejä tiloilla, koulutusta ja aikaa, jotta viljelykäytännöt yleistyvät tilalta toiselle, Vänskä sanoo.

Paulig on jo viiden vuoden ajan toteuttanut projekteja kahvin uudistavan viljelyn kehittämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. Yleensä samat toimet parantavat myös kahvin laatua ja tilojen kannattavuutta.

– Yhdessä projektissa esimerkiksi kahvipensaiden väliin istutettiin ruoko- ja palkokasveja. Nämä kasvit sitovat typpeä ja hiiltä ilmasta, parantavat maaperää, pidättävät kosteutta ja tukevat monimuotoisuutta. Samalla ne vähentävät lannoitteiden tarvetta ja toimivat luonnollisena katteena kahvipensaille, Vänskä kuvaa.

Terveyttä, koulutusta ja puhdasta vettä

Yritykset eivät keskity pelkästään viljelyn kehittämiseen. Sekä Fazer että Paulig tekevät hankinta-alueilla työtä ihmisten hyvinvoinnin ja elinolojen parantamiseksi.
Fazer on tukenut esimerkiksi koulunkäynnin ja terveydenhuollon kehittämistä sekä järjestänyt viljelijöille terveystarkastuksia.

– Vuonna 2024 lahjoitimme yhdeksän uutta kaivoa. Parhaimmillaan yhdestä kaivosta hyötyy tuhansia ihmisiä, joilla ei aiemmin ollut pääsyä puhtaaseen juomaveteen, Linnavirta sanoo.

Paulig on osallistunut koulujen remontointiin sekä kehittänyt kouluympäristöä ja opetuksen laatua.

– Kouluympäristön parantaminen tekee koulusta houkuttelevan vaihtoehdon alueilla, joissa vanhemmat eivät muutoin lähettäisi lapsiaan kouluun, Vänskä kertoo.

Fazer edistää myös naisten oikeuksia ja perheiden toimeentuloa projektien kautta, joissa jaetaan oppia vaihtoehtoisista tulonlähteistä, kuten hyötykasvien viljelystä tai saippuan valmistuksesta.

Lapsityövoiman ehkäisy osa vastuullista hankintaa

Vastuullisuuskriteerit kieltävät lapsityövoiman käytön, mutta riski siihen on silti olemassa. Tilat ovat usein pieniä perheviljelmiä, joilla myös lapset osallistuvat töihin. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä tietoa siitä, millainen työ on lapsille sallittua. Lapset saavat auttaa tietyn määrän tunteja kevyissä töissä. Kiellettyjä sen sijaan ovat esimerkiksi työt, joissa käytetään teräasetta, pitkät työpäivät, raskas fyysinen työ ja yötyö. Työ ei myöskään saa häiritä lapsen koulunkäyntiä.

Fazer tukee lasten koulukäyntiä paitsi valvomalla lapsityövoimaa, myös tarjoamalla lapsille koulunkäyntipaketteja, joilla he pääsevät koulutaipaleen alkuun.

Jäljitettävyys on vastuullisen tuotannon perusta

Haasteen kaakaon ja kahvin jäljitettävyydelle tuo suuri pientilojen määrä.

Fazerilla tiedetään, miltä alueilta ja mistä viljelijäyhteisöistä kaakao tulee, mutta alkuperän jäljittäminen yksittäiselle tilalle ei useimmiten ole mahdollista. Kaakao kerätään lukuisilta pientiloilta, kuljetetaan isoina erinä satamiin ja edelleen laivoilla Eurooppaan valmistettavaksi. Tässä vaiheessa erät sekoittuvat.

Pienin Pauligille saapuva kahvimäärä on merikontillinen. Kontti voi sisältää kahvia yhdeltä tilalta tai tuhansilta pieniltä tiloilta. Alkuperä pystytään jäljittämään vähintään viljelijäyhteisöön, usein myös tiloille saakka.

Jotta tietäisimme, miten kahvi on tuotettu, on tiedettävä missä se on tuotettu.

– Jäljitettävyys on lähtökohta vastuulliselle tuotannolle. Jotta tietäisimme, miten kahvi on tuotettu, on tiedettävä missä se on tuotettu, Vänskä toteaa.

Myös viljelijät arvostavat tietoa siitä, minne heidän tuotteensa päätyvät. Se motivoi heitä kehittämään toimintatapojaan, jotka puolestaan parantavat tuottavuutta ja siten heidän toimeentuloaan. Jäljitettävyydellä voidaan myös varmistaa viljelyn tuottojen päätyvän sinne, minne niiden kuuluukin.

EU:n metsäkatoasetus vaatii jatkossa kaakaolta ja kahvilta 100 prosentin jäljitettävyyttä sen suhteen, ettei niiden viljelystä ole aiheuttanut metsäkatoa. Asetus myös auttaa siinä, että tiedot saadaan yhtenäisessä muodossa. Yhtenäinen data helpottaa sekä raportointia että vastuullisuuden valvontaa.

Teksti on julkaistu alun perin elintarvikealan vastuullisuustyötä esittelevässä ETL:n Ruokaa muutokseen -julkaisussa. Kuvat: Paulig